One Piece

Nanakin wrote:

Niin joo, edelleenkin sarjan legendaarisimpia kohtia on Zoron taistelu Mihawkia vastaan.

Juu, samaa mieltä. Kuutoskirja oli se osa joka oikeasti nosti One Piecen lempimangakseni. Jotenkin edellisissä kirjoissa oli jo vakiintunut kuvio siitä, miten kaikki etenee, joten oletin vielä kuutosen alussa kaiken käyvän samoin: Krieg iskee laivaan, Luffy joukkoineen mättää hyökkääjät sinne minne pippuri kasvaa ja Sanji liittyy Olkihattuihin. Sitten yhtäkkiä DON (ei tietenkään pam, vaan don :D): Nami varastaa laivan ja karkaa sen kanssa, Mihawk ilmestyy ja halkaisee Kriegin laivan, Zoro ottelee ja häviää sekä vannoo Luffylle ettei kertaakaan enää häviäisi. Huhhuh, siinä oli niin paljon kaikkea yllättävää ja upeita kohtauksia kerralla, että olin myyty.

Lempikirjoja siis:
6. syistä jotka mainitsin yllä
9. Namin menneisyys (jota lukiessa itken yhä aina) ja Luffyn ja kumppaneiden miehekäs: "Mentiin." "Jjjep!"
11. Arlong Parkin tuho ja ensimmäiset kunnon loppubileet sarjassa! Lisäksi myös Luffyn etsintäkuulutus ja reaktiot siihen (Shanks~), Zoron uudet miekat sekä Luffyn hymy mestauslavalla. (Huh, tämä kirja on juuri niitä "upeiden tapahtumien kerääntymiä")
23. Arcin loppujuhlat ovat aina kivoja, ja lisäksi se siisti x-käsien rivistö.
33. Davy Back Fight oli toimintaa ja huumoria tiiviissä paketissa! Yhdessä kirjassa koko miehistö pääsi loistamaan.
37. Franky, Franky ja Frankyn flashback. <3 (en minä tiedä, jotenkin vain tykkäsin tästä hirveästi)
41. Robinin menneisyys ja "Tahdon elää!"
45. Luffyn isä paljastuu, Garp näytetään, Cobby ja Helmeppo, uudet etsintäkuulutukset, reaktiot niihin ("Arvoisat asiakkaat, saatte kaikki maksutta mukaanne julisteen apulaiskeittiömestaristamme!" :’D), Franky liittyy porukkaan (Robin X’DD), Usopp tulee takaisin ja Ace ottaa Mustaparran kanssa yhteen. Tässä vasta upeita tapahtumia riittääkin!

50 luultavasti liittyy joukkoon ilmestyttyään. ^^ Lempiarcini on varmaankin Water 7, tuntui että kävin koko tunneskaalan läpi sen arcin aikana: Alkututustuminen oli iloista ja hilpeää, Luffyn ja Usoppin taistelu oli surullinen ja ahdistava, CP9:n jäsenten paljastuminen yllätti, Frankyn ja Iceburgin suhde oli ihana, Robin yllätti iloisesti kun selvisi ettei hän pettänytkään Olkihattuja… Jos Enies Lobbyn jälkeinenkin osa lasketaan ja Merryn hautajaiset otetaan mukaan, niin tämähän on itse täydellisyys~ *__*

Nanakin wrote:

Olihan Aokijillakin se jäämiekka, melkosen omaperäistä heittää jotain ruohoa ilmaan ja jäädyttää se. Kuinkas tuollainen muuten toimii? Ne ruohonkorret vaan jäätyi, pystyykö Aokiji jäädyttämään ilmaa? Eli se vaan vähän heilauttaa kättään ja kaveri kolmen metrin päässä jäätyy. Ja aivan, tarkistuksen jälkeen todettakoon, että sehän puhalsi. Eli kun vähän rupeaa treenaamaan keuhkojaan, niin se jäädyttelee ihmisiä vähän kauempaakin. Epäreilua.

Ilmassa on melkoisesti kosteutta, joten Aokiji luultavasti jäädytti sen. Lisäksi puhaltaminen vielä auttaa tähän, koska uloshengitetty ilma on hyvin kosteaa. 😉

Oks tossa jossain välissä tapahtunu suomentajan vaihtuminen? Owo"
Meinaan, puhetyyli ja käännösjälki on muuttunu aika paljon ihan yhtäkkisesti. o__o"
Voisko kyseessä siis olla joku suomentajan vaihtuminen tai jotain? 8D

Minun suosikki-arcejani ovat East Bluen alueelta Baratie ja Arlong Park. Niissä taistelut alkoivat käydä tiukemmiksi ja olkihattujen perusporukka oli kasassa, joten sarja alkoi silloin todella loistaa. Zoron ja Mihawkin lyhyt ottelu oli tosiaan vaikuttava ja se, kun Luffy iski Gumigumiluodilla Kriegin piikkiviitan läpi oli todella badass kohta. Arlong Parkin taistelussa Kuro-Obin turpiinsaanti Sanjilta oli myös mahtava kohta, samoin myös koko rakennuksen sortuminen ja Luffyn huuto Namille: "Sä olet mun toverini!"

Grand Linella ei huonoja story arceja ole ollutkaan, vaikka Little Garden ja Davy back fight eivät kuulu pääsuosikkeihini. Jälkimmäisessä oli kyllä paljon hauskoja kohtia, esim: "Sä itsekö lensit ilmaan!?"

Kaikista tähänastisista arceista paras on kyllä ollut Water Seven/Enies Lobby- osio. Se paljasti Robinin menneisyyden, joka on kyllä kamalimpia koko sarjassa, uusia asioita One Piecen maailmasta, kuten Keisarit, vallankumousarmeijan ja hallituksen korruption, Franky tuli mukaan tarinaan, ja sai seurata, kuinka sisäisten riitojen repimät olkihatut yhdistivät jälleen voimansa pelastaakseen toverinsa. Toisaalta siinä oli mukana myös suurinhokkini Spandam. Tomin kuoleman epäoikeudenmukaisuus saa yhä vereni kiehumaan. Tietysti arcissa oli hauskojakin kohtia, kuten Wanzen nuudelikungfu(Hyh!), Ampunaamion ja kukon kohtaaminen, Kakun pirunmarjavoimat ym.

Rege wrote:

35: Luffy vs. Usopp.

Tämä oli kyllä mielestäni kyllä yksi parhaimpia ja surullisimpia hetkiä Water Seven -arcissa ja koko One Piecessa. Itkin kuin luin sen mangana ja kun katsoin animena – se oli vain niin mahtavaa. Usopp on Luffyn kolmas toveri ja muusta miehistöstä poiketen ehkä eniten Luffyn paras kaveri. Ja 35:n kansi on myös yksi suosikeistani. Harmi ettei minulla ole sitä :I.

Niin ja kuulemma One Piece 50 on nähty Akateemisessa kirjakaupassa jo eilen, joten piakkoin voi varmaan toivoa keskustelua siitä kunhan se tulee myös tavallisiin kauppoihin.

Tässä topicissa muuten reilusti eniten sivuja, kun vertaa muihin sarjoihin. Kertoopi jotakin sarjan suosiosta.

Eihän se Luffy välttämättä sitä elämää tuhonnut.

Mutta joo, oli kyllä sellanen pamaus, aivan suvereenisti paras OP tähän asti. Moriaan ei edes tarvinnut kiinnittää niin paljoa huomiota, vaan päästiin suoraan asiaan. Kuma oli kyllä täydellinen yllätys, polkuanturamies, ja vielä kyborgi? Tai no ei kyborgi vaan pasifista. Mutta silti, aika uskomatonta. Ilmankos se on uskollinen hallitukselle. Vegapunk alkaa vaikuttamaan vielä astetta kovemmalta kaverilta. On vaikea sanoin kuvailla tän kirjan loistavuutta, mutta kaippa sen lukeneet ymmärtävät. Zoron uhraus, ja se kuinka se seisoo verisenä ja sanoo: "Ei mitään, ei yhtään mitään." Aivan ehdottomasti parhaita kohtauksia, ellei jopa paras. Brookin menneisyys oli mukavan lyhyt, ei erityisemmin tyssänyt tarina missään kohtaa. Ja se Laboon oli ihan ultra-söpö siinä yhdessä kuvassa. Niin ja joo, kansi oli kanssa paras, melkein jo tolla pelkällä liekehtivällä pääkallolla se nousisi melkosen korkealle mun TOP-listalla. OP:n kannet on muuten muuttuneet aika paljon aikojen saatossa, ykkösessä ne kaikki hahmot oli ihan mukavasti raameissa, mutta nykyään kuva aina räjähtää ulos raameista. Olihan se ykkönen mukavan simppeli, mutta nykyiset kannet on kyllä todella paljon hienompia.

Huumoriakaan ei tästä kirjasta puuttunut, Brookin luuläpät toimii edelleen, kiitokset vaan suomentajalle, ja ennen kaikkea merenneitovitsit oli loistavia.

"Thriller Bark? Ei pelottanut. Kerronko mikä oli oikeasti pelottavaa?"

"Jaa, vai merenneito? Näen ihan ekaa kertaa."
"Muistot! Se pyyhkii juuri muistonsa!"

On aika hienoa, että vanhoja hahmoja tuodaan takaisin sarjaan, en kyllä missään vaiheessa tajunnut Mustin menneen Grand Linelle. Duval vaikuttaa kyllä aika asialliselta, se haarniska oli jo vakuuttava. Ja oonko mä ainoa jonka korvaan Makrillo kuulostaa tutulta? Oliskohan se Duval muuten se kova miekkamies?

On kyllä upeaa kun päästiin TB:stä noinkin nopeasti pois, olihan se ihan hieno kohta, mutta silti kiinnostaa jatko. Vaikka siellä käytiin kaksi taistelua kaapparilordeja vastaan, ei se silti kestänyt kuin sen muutaman kirjan. Niin ja joo, Ursus Shock on ehkä yksi kaikkien aikojen cooleimmista iskuista. Ei mitään noin hienoa voi olla, pitänee mennä lyömään se sinne lempihyökkäys-ketjuun. Ja repesin kyllä pahemman kerran kun luin kysymysnurkkaa. Cooleja alusPöksyjä mulla 9:t. En jaksa uskoa, että se on paljoa parempi voinut olla alkuperäiskielelläkään.

Hienojen hahmojen listaan voisi tämän kirjan perusteella lisätä Duvalin, Kuman ja Yorkin, mutta saa nyt sitten nähdä miten käy. Veikkaan kyllä, että Yorkiakin tullaan näkemään vielä joskus, pitäähän Brookillakin olla joku ihastelemassa uusia etsintäkuulutuksia. Ja Hogback ei sitten kuollutkaan. Sainpahan hihitellä vielä kerran itsekseni sille sen naurulle. Tää muuten taitaa tarkoittaa sitä, että myös Moria nähdään tarinassa myöhemmin.

Vihdoinkin selvisi mikä se Acen antama lappu on, oli kyllä melkoinen shokki kuulla Acen hävinneen, en kyllä olisi arvannut. Ace on kuitenkin niin loistava, että huhhuh. Alkaakohan niitä suuria sitten pikkuhiljaa tapahtumaan, Mustaparran ja Acen taistelu aloittaa jotakin suurta, mutta ainakaan Luffy ei ole lähdössä minnekään riehumaan. Ehkä tilanne muuttuu jos Ace vaikka kuolee.

Ja taas muistui mieleen yksi aivan loistava kohta. "Ai juu, toin löytämääni uutta teelaatua. Keksit pöytään!"

Paljon muutakin sanottavaa varmaan on, mutta kirjoittelen sitten uudestaan kun muistuu mieleen. Yksi asia nyt muistui mieleen, Odakin mielikuvitus. Vaikka ennestään tiesin suunnilleen millainen hemmo Kuma on, oli silti niin paljon yllättävää ja uutta. Ne karhunkorvat ja koko sen olemus sopi yhteen niin loistavasti, ja mikä pirunmarja. Eikä siinä vielä kaikki, se on vielä joku Vegapunkin kyhäilemä pasifista. Uskomatonta. En kyllä ymmärrä miten joku on kehdannut väittää Ravea ja Fairy Tailia OP:ta paremmaksi, kun OP pieksee molemmat jo pelkästään hahmoilla, puhumattakaan sitten kaikesta muusta loistavuudesta.

E: Ja tässä voisi sitten taas pitkästä aikaa mollata Narutoa. Kummassa sarjassa tulikaan se mullistavampi uusi pokkari? En tosin tota Narskan uusinta pokkaria oo ostanut, mutta luettu on tässä parisen viikkoa takaperin. Näin typistettynä voisi melkein sanoa, että OP rulez, Naruto doezn’t.

Riivinrauta wrote:

Tässä topicissa muuten reilusti eniten sivuja, kun vertaa muihin sarjoihin. Kertoopi jotakin sarjan suosiosta.

Periaatteessa totta. Ophän on tietääkseni saavuttanut nopeiten räjähdysmäisen suosion kaikista mangoista. Mutta liittyyhän tämän topicin sivumäärien paljouteen se, että ihmiset ovat kiinnostuneita keskustelemaan opstä, koska se antaa aiheita keskusteluun. Itse en kuitenkaan lähitisi sanomaan sarjan topic-osion sivumäärän perusteella, että se on ehdottomasti ”suosituin” muihin verrattuna, mihin käsitin kyseisen nimimerkin viittaavan. En kiellä, etteikö op luultavasti olekkin suosituin luettu manga täällä sangatsulla ja jos kysyy joltain random mangan lukijalta mitä tämä lukee mieluiten, noin 60-70% todenäköisyydellä hän vastaa one piece. Pisti vain vähän silmään tuo riivinraudan kommentti, kun minusta on hieman mustavalkoista esittää asia tuolta kannalta. Eipä muuta, pahoittelen jos takerruin asiaan turhaan.

Oma mielipiteeni opstä on muuttunut paljon. Aluksi olin hyvinkin ymmälläni, enkä päässyt jyvälle sarjan juonesta. Tuo reaktio on ilmeisesti hyvin tyypillinen sarjan alottaville. Nyt olen mangassa ja animessa vasta hyvin alussa. Suunnilleen siinä, kun luffy joukkoineen päätyy sinne ”kaktusmaahan” ilakoimaan, mutta sitten kylän pormestari onkin joku petturi ja zoro alkaa räjinöimään vihollisten kanssa. Vaikka alussa olenkin, niin pystyn nyt muodostamaan paremman mielipiteen kuin sarjan alussa, jolloin luulin opn olevan kliseistä sontaa. Sarja on ehdottomasti ihan erilainen kuin aiemmat mangat/animet. Mangakan mielikuvitusta ei voi kuin ihailla. Sekin vaati paljon taitoa, että ei vie juttua ”liian pitkälle” tai sisäytä tarinaan turhia hölmöyksiä. Sarja on juuri sopivan kahjo. Huumori on myös erilaista, mikä on ilahduttavaa. Tunsin suorastaan sydämmeni sykkivän onnesta, kun tajusin, että sarjassa ei ole yhtään niitä kohatauksia kun joku ihqpoika menee vessaan jossa onkin joku tyttö, joka on erehdyksissään mennyt väärään vessaan ja sitten tyttö saakin anemia-kohtauksen ja poika kantaa tytön terveydenhoitajalle ja ai kun on ihanaa. Tässä taas yksi asia todistamaan opn hyvyyttä, mangakan ei tarvitse peitellä riittämättömyyttään kliseisillä välitapahtumilla tai turvautua mihinkään ylimääräiseen roskaan.

Itse olen tykästynyt jostain syystä animeen, enemmän kuin mangaan. Op-anime on todella hyvin tehty (joo tämä ketju käsittelee mangaa, I know). Mangasta ei puutu mitään tai ole mitään liikaa, mutta animessa on vain minusta ihan oma loistonsa. Joka tapauksessa olen hyvin iloinen, että eräät (nimeltämainitsemattomat sangatsulaiset) jaksoivat tuputtaa minulla optä ja kertoa kuinka hyvä se on ja muuta. Ilman sitä en olisin varmaan koskaan edes harkinnut jatkavani sarjan lukemista, alkujärkytyksen jälkeen. En ehkä ole vielä niitä ylistäjiä, jokta palvovat optä maasta taivaisiin, mutta ei minun tarvitsekkaan olla. Itselleni riittää ihans e, että luen ja katson sitä, välillä keskustelen aiheista. Suoraan sanottuna se liiallinen ylistys ärsyttää. Tiedän että monia muita opn ”kilpailijoita”(lienee itsestään selvää mitä sarjoja tarkoitan) ihkutetaan aivan liikaa, mutta opstä ei tarvitse tehdä sellaista sarjaa, eihän? No joo.. ehkä tyhmästi sanottu. Tottakai sarjan fanit haluavat ”levittää sanomaa” ja kertoa muillekkin miten hyvä sarja on, mutta joskus tuntuu että kyseessä on jokku ns. kilpailu opn ja esim. naruton välillä. Se lienee jo itsestäänselvyys, että nämä mangat painelevat täysin eri sarjoissa, okei se on selvää. Miksi sitä täytyy sitten jatkuvasti korostaa? Minulle ainakin riittää, että tiedä itse mielipiteeni. Pahoittelen, meni nyt vähän aiheen vierestä. Mietin vain joskus sitä, että ihan samaa ihkuttamista ja korostusta se on opn kanssa kuin muidenkin sarojen, vaikka op olisikin ”oikeasti” juuri niin hyvä, mitä ihkutuksesta annetaan ymmärtää. Jos joku jaksoin lukea viestini, saan varmaan närkästyneitä paleutteita äskeisistä sanoistani, mutta tämä on kantani asiaan. Nyt luettuani opt enemmän tiedän sentää ainakin jollain asteella mistä puhun, eikä se ole pelkkää teitämättömän suunsoittoa.

Sitten hahmoista vielä. Lempihahmoni on sama, kuin sarjan alussa, eli Usopp. Usopp on yksi rakastettavimmista hahmoista ikinä. Minun mielestäni siis. On mukavaa, että mangaka on pystynyt luomaan niin ihanan hahmon ilman niitä bishie (<– lainaan hantin käyttämää sanaa) kasvoja ja olemuksia. Usoppin luonne iski minuun heti. Kuulostaisi naurettavan kliseiseltä sanoa, että Usopp on epäonnistuja, jolla on unelma (ja mikäs siitä tuleekaan mieleen XD). Itse asiassa Odan luomat hahmot ovat kaikki kuin oikeita ihmisiä (luonteeltaan jne.). En suinkaan kuvittele, että tuolla jossain Caribian merellä elää jollakin saarella heimo puhuvia haita ja mustekaloja. Tarkoitan sitä olemusta ja tapaa reagoida, niissä on jotain niin aitoa. Usoppin liittyminen luffyn miehistöön oli ja tulee olemaan yksi sarjan ikimuistoisimpia kohtauksia minulle. Pidin siitä koko hommasta mikä kiertyi Usoppin ympärille, eli siis valhtelijan maine, Kaya, se Usoppin alaisuudessa toimiva poikakolmikko, kaikki. Lisäksi pidän myös zorosta, yllätys yllätys. En sanoisi olevan niitä: ZOROOOHHHH! ihkuttajia. Pidän vain hahmosta. Menneisyys oli mielenkiintoinen, taistelutyyli on hieno, luonne, puhetyyli, persoona, samat jutut kuin Usoppilla. Muita ”suosikkihahmoja” ei vielä oikein ole. Sanji ei jostain syystä iskenyt, eikä luffy tai namikaan. Sivuhahmot ovat olleet tosin kaikki hyviä.

//Pahoittelen kirjoitusvirheitä, mutta en jaksa nyt korjailla.