Vadelma-chan

No, onnistun ihan vahingossa tuhoamaan muiden mangat omieni sijasta. (Kerrankin kaverini pokkari oli laukussani, ja laukussa tussi korkki auki. Pokkarin lehdet imas kivasti tussia..) Harvoin kukaan kuitenkaan mangojani lainaa, joten en todellisuudessa ole päässyt huomaamaan mitä tekisin. Varmaan ajattelisin "Vanhinkoja sattuu" mutta jos manga tulisi takaisin jossain pullamehumössössä saattaisin olla hitusen vihainen..

Että näin.

Aloitin lukemalla Inuyashaa kirjastosta. Luin ensimmäisen osan, ja meinasin lainata toisen. Sitä ei kuitenkaan kirjastossa ollut, joten unohdin koko asian. Mutta sittenpä serkkuni tarjosi minulle lainaan Inuyashan 1-12 osia. Luin ne yhdessä illassa. Ja olin auttamattomasti koukussa. Seuraavana päivänä ryntäsin kirjastoon tinkaamaan kirjastotädiltä lisää Inuyashaa ^^ En osannut ajatella että Inuyasha oli mangaa, ja että sitä olisi lisää. Kunnes pikkuveli katseli äidin ostamia leikattuja hopeanuolia. Jostain sain sitten kuulla että oli myös leikaamattomat, ja hommasin ne sitten jostain. Tämän jälkeen aloin ottaa selvää mitä manga ja anime oikein ovat, ja kiitos erään ihanan ystäväni, jouduin auttamattomasti mukaan tähän ihanaan mangamaailmaan. Ystävä koukutti minut myös Jrockiin ja näin yleisesti muutenkin.

Että näin 🙂