Re: Uskonnollinen/aatteellinen vakaumuksenne?

Home Forums Sekalaista Muut Uskonnolliset/aatteelliset vakaumukset Re: Uskonnollinen/aatteellinen vakaumuksenne?

#42424
scarecrowscarecrow
Participant

Ääh, yymm… Nämä jutut ovat niin hankalia ja monimutkaisia… Mutta selvitän nyt omia mietteitäni tähän vähän. Esimerkiksi aate siitä, että Jumala on olemassa, ja että Jumala on luonut tämän kaiken, on kiinnostava. En nyt siis tarkoita sitä perinteistä Raamatun mallia, jossa Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä – tarkoitan sitä, että Jumala olisi luonut alkuaseteleman Alkuräjähdykselle ja huolehtinut evoluution nykyiselle tolalleen ja olisi yhä henkenä ympärillä, luonnossa, ihmisessä, kaikkialla. Ja että Jumala antaisi luonnossa asioiden tapahtua, niin pahojen ja hyvien. Tämä selittäisi esimerkiksi teodikeaongelman eli ateismimietteen siitä että miksi "hyvä" Jumala antaa maailmassa tapahtua pahoja asioita. Tässä teoriassa on kuitenkin joitain aukkoja, joten en ihan täysillä tätä tukisi.

Myös determinismi on kiehtova aate, eli että joka asialle on jokin syy: mitään ei tapahdu ilman että sille on syytä. Jopa se, mitkä vaatteet aamulla laitat päälle on aiemmin tapahtuneiden tapahtumien sarja, johon et voi vaikuttaa, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Ja mitä kauemmas tapahtumissa ajattelee taaksepäin, sitä monimutkaisimmiksi syyt ja seuraukset muuttuvat. Ja se perimmäinen, tunnettu kysymys siitä, miksi tämä kaikki on olemassa, jää aina vaille täsmällistä vastausta. Eli myös tässä on itseään syövä ongelma: miten kaikelle muka voi olla jokin syy, kerta perimmäiseen kysymykseen (eli miksi kaikki tämä olemssa) ei ole keksitty syytä?

Loppujen lopuksi julistaudun siis agnostikoksi, eli en tiedä onko Jumalaa/jumalia olemassa, en kiellä enkä myönnä. Olisi kuitenkin lohdullista ajatella, että olemassaolollamme on jokin syvempi merkitys, että emme olisi täällä vain sattuman kautta. Henkiolennot ovat myös yksi aihe, jota epäilen, mutta toivoisin silti olevan olemassa. Henkiolentojen olemassaolo toisi aivan uuden ulottuvuuden arkeen, kirjaimellisesti.

Olen evankelis-luterilainen, olen käynyt rippikoulun (tosin hiukan kakistellen. Olisin sen viikon kestävän leirin aikana kerinnyt tekemään niin paljon muutakin…), enkä tiedä, mitä teen kirkkoonkuulumiseni kanssa. Aika näyttää.