Re: Uskonnollinen/aatteellinen vakaumuksenne?

Tyypit oli ehtiny jo niin pitkälle, et kommentoin näitä nyt vähän hassussa järjestyksessä, sumimasen…
Kitekat wrote:

Olen samaa porukkaa Sun Summerin kanssa, eli kuulun evankelis-luterilaisiin, mutta en oikeastaan usko sanaankaan mitä Raamatussa lukee.
Ensinnäkin Raamatun sisältö siirtyi sukupolvia suullisesti ja varmaan olette leikkineet "rikkinäinen puhelin"-leikkiä, jossa mennään rinkiin tai istutaan vierekkäin ja ensimmäinen keksii mielessään jonkun virkkeen esim. "kukko kiekuu aamulla" ja kuiskaa sen vieressä istuvalle ja se taas kuiskaa vieressään istuvalle ja tämä touhu jatkuu siihen saakka kunnes ringin/jonon viimeinen sanoo ääneen sen mitä kuuli vieressään istuvalta. Mutta leikin juju onkin siinä että viesti on todennäköisesti muuttunut matkalla ja "kukko kiekuu aamulla" olisi muuttunut esimerkiksi "kulho kieppuu aavemaisesti". Joten kuvitelkaapa että Raamatun pitkä sisältö on liikkunut suunnilleen tuolla tavalla vuosisatoja, niin mitä on edes alkuperäisestä tarinasta jäänyt jäljelle?

Pitää ihan paikkansa, ja sitä’ pohtii monet muutkin vanhemmat ja viisaammat. Suullisen perimätiedon eteenpäin vieminen vaan oli vähän eri tasoista siihen aikaan, eikä kertomuksia unohdettu niin vain, mutta lisäilyltä ei olla voitu vältytty. Kuka käskee uskomaan kaikea fundamentalisesti?
Someone wrote:

Toiseksi, minusta ajatus pilvenhattaran päällä olevalla valtaistuimella istuvasta (mies)jumalasta on naurettava.

No jep, mutta eihän todellisuus ole tuollainen.. Sitä kutsutaan symboliikaksi, jolla kuvataan yliluonnollisia asioita, joita ihminen ei oikeastaan muuten pysty käsittelemään. P.S. Rippikoulussa käydään tällaisia asioita läpi… Someone wrote:

Ja mistä voidaan tietää että Jumala on mies!
Argh! Ehkä se johtuu siitä että olen feministiaatteellinen, mutta sana "Taivaan Isä" tai "Herra" alkaa ihan oikeesti kuvottaa!!! Sanotaan että Jeesus opetti tasa-arvosta, mutta Raamattuhan on miltei täynnä sovinistisia tai homo-vastaisia lauseita!
(esim. "Nainen vaikenee seurakunnassa"-kohta on kuulemma älykköystäväni mukaan ihan oikeasti Raamatussa)

Niin. Sen aikainen yhteiskunta oli hyvinkin mies keskeinen, eikä ajanhengessä naisilla ollut oikeastaan minkäänlaista ihmisarvoa. Jeesus oli siitä outo tyyppi, että se jakso hengata kaiken näkösten yhteiskunnan hylkiöiden parissa, kuten naisten, sairaiden, vammaisten ja köyhien. Tuo Paavalin kirjeestä löytämäsi kohta on toki räikeä, mutta hänen kirjeitään muutenkin leimaa kiihkeä paruusian eli Jeesuksen toisen tulemisen odotus.Lisäksi Paavalin piti keksiä ohjeita uudelle seurakunnalle, ja luonnollista on, että malli tulee ajan yhteiskunnasta.
Someone wrote:

Koulun kanssa kun on joskus pakko mennä kirkkoon, niin minä ihan oikeasti nauran mielessäni kaikille niille vanhuksille ja muille jotka uskovat "Taivaan Isään", mutta tiedän, ettei sitä että Jumala olisi olemassa voida todistaa, mutta ei sitä etteikö häntä olisi olemassa myöskään voida todistaa.

Aika reiluu nauraa toisille. Pitääkö saada todistus, että voi uskoa? Eihän se ole uskoa, vaan ennemmin tietoa.
Someone wrote:

Huoh… en tiedä yhtään eroaisinko kirkosta ja joutuisinko sukulaisteni ja ehkä jopa tulevan poikaystäväni suvun hyljeksimäksi vai jatkaisinko nykyisessä kirkossani ja eläisin loppuelämäni aivan normaalisti menemättä kirkkoon paitsi pakkotilanteissa…. … TT_TT

Kannattaisin sitä jälkimmäistä, varsinkin, kun sun tuskin tarvii ite maksaa kirkollisveroa. Sitten, kun se lähtee sun omasta pussista, heittäisin ton kysymyksen uudestaan ilmaan.

Mä palaan tähän omakohtaisuuteen myöhemmin, keskityn sitä ennen kommentoimaan muiden mietteitä, jos niin vaan sopii..