Home › Forums › Sekalaista › Muut › Uskonnolliset/aatteelliset vakaumukset › Re: Uskonnollinen/aatteellinen vakaumuksenne?
Jaylie> neljä viestiä peräkkäin on vähän turhaa: samalla vaivalla olisit voinut muokata edellistä viestiäsi ja liittää nuo jatkeet siihen sisältyviksi.
Pörkkä wrote:
en juuri ota kantaa omaan vakaumukseeni, se kun tuntuu vain olevan materiaalista, mutta mistä päätellään että Jumala edes olisi olemassa, saatika että hän olisi jollain lailla hyvä?
Jos nyt puhutaan kristinuskon Jumalasta, niin monille pelkästään maailman johdonmukaisuus ja monimutkaisuus/monimuotoisuus on aika iso todiste. Jos mietit pelkästään ihmiskehoa, niin sehän on ihan järjettömän monimutkainen: yksistään jo silmä, sen rakenne ja toiminta, lisääntymismekanismi, elämisen mahdollistava autonominen hermosto jnejne. Minä en ainakaan usko, että tämä kaikki meidän ympärillä on voinut syntyä sattumalta. Musta se on vaan liian absurdi ajatus. Jotkut sitten ajattelee, että maailma tarvitsee taakseen suunnittelijan, ja se on Jumala. Toiset ei.
Lisäksi ihmisen ainutlaatuisuus muihin nisäkkäisiin nähden voi olla todistus joillekin, koska Raamatun mukaanhan ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Tällöin on loogista, että me eroamme, ulkonäöltäkin, muista.
Suurimpana todistuksena kuitenkin saattaa olla se, että jotkut ihmiset tuntee/kokee Jumalan läsnäolon tai kosketuksen tai puheen tai jonkin. Tai kokee että Jumala vetää puoleensa, tai ottaa yhteyttä omantunnon kautta.
Tuohon hyvyyteen jos ottaa Raamatun näkökannan, niin jo pienoisevankeliumissa (Joh. 3:16) todetaan että Jumala rakasti maailmaa ja ihmisiä niin paljon, että antoi heidän edestä oman poikansakin. Jos uskoo Raamattuun, niin eikö tämä ole merkki Jumalan hyvyydestä? Tietysti sitten mietitään, että miksi on sitten niin paljon pahaa ja tuskaa ja kärsimystä, mutta monesti uskovissa piireissä olen huomannut tähän vastattavan niin, että ihminen itse valitsi synnin (ja sen mukana pahan ja tuskan ja kärsimyksen) rikkoessaan Jumalan käskyä vastaan paratiisissa.