- This topic has 51 voices and 146 replies.
-
Posts
-
Jaylie> neljä viestiä peräkkäin on vähän turhaa: samalla vaivalla olisit voinut muokata edellistä viestiäsi ja liittää nuo jatkeet siihen sisältyviksi.
Pörkkä wrote:
en juuri ota kantaa omaan vakaumukseeni, se kun tuntuu vain olevan materiaalista, mutta mistä päätellään että Jumala edes olisi olemassa, saatika että hän olisi jollain lailla hyvä?
Jos nyt puhutaan kristinuskon Jumalasta, niin monille pelkästään maailman johdonmukaisuus ja monimutkaisuus/monimuotoisuus on aika iso todiste. Jos mietit pelkästään ihmiskehoa, niin sehän on ihan järjettömän monimutkainen: yksistään jo silmä, sen rakenne ja toiminta, lisääntymismekanismi, elämisen mahdollistava autonominen hermosto jnejne. Minä en ainakaan usko, että tämä kaikki meidän ympärillä on voinut syntyä sattumalta. Musta se on vaan liian absurdi ajatus. Jotkut sitten ajattelee, että maailma tarvitsee taakseen suunnittelijan, ja se on Jumala. Toiset ei.
Lisäksi ihmisen ainutlaatuisuus muihin nisäkkäisiin nähden voi olla todistus joillekin, koska Raamatun mukaanhan ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Tällöin on loogista, että me eroamme, ulkonäöltäkin, muista.
Suurimpana todistuksena kuitenkin saattaa olla se, että jotkut ihmiset tuntee/kokee Jumalan läsnäolon tai kosketuksen tai puheen tai jonkin. Tai kokee että Jumala vetää puoleensa, tai ottaa yhteyttä omantunnon kautta.
Tuohon hyvyyteen jos ottaa Raamatun näkökannan, niin jo pienoisevankeliumissa (Joh. 3:16) todetaan että Jumala rakasti maailmaa ja ihmisiä niin paljon, että antoi heidän edestä oman poikansakin. Jos uskoo Raamattuun, niin eikö tämä ole merkki Jumalan hyvyydestä? Tietysti sitten mietitään, että miksi on sitten niin paljon pahaa ja tuskaa ja kärsimystä, mutta monesti uskovissa piireissä olen huomannut tähän vastattavan niin, että ihminen itse valitsi synnin (ja sen mukana pahan ja tuskan ja kärsimyksen) rikkoessaan Jumalan käskyä vastaan paratiisissa.
pikku-oRkki wrote:
Jaylie> neljä viestiä peräkkäin on vähän turhaa: samalla vaivalla olisit voinut muokata edellistä viestiäsi ja liittää nuo jatkeet siihen sisältyviksi.
Liian vaikeeta hallita niin paljoa tekstiä ja koodauksia 😀 Anteeksi, jos siitä on haittaa.
Deserax wrote:
Sanokaa mitä vain, mutta minä uskon Jumalaan, enkä mieltäni muuta.
Mihin/millaiseen Jumalaan? Mihin sun usko perustuu, vai onko se vaan sellanen sisäinen tietoisuus?
Mä olen näin virallisesti kristitty,sillä siihenhän mut on kastettu yms. mutta se ei tarkoita, että uskoisin siltikään Jumalaan ja kristinuskon opetuksiin. Mä en käy vapaaehtoisesti kirkoissa enkä seurakunta keskuksilla. En olis halunnut mennä rippikouluunkaan, mutta mut pakotettiin sinne! >.<
On raivostuttavaa, jos ihminen pakotetaan lausumaan uskontunnustuksia yms. jos hän ei niihin usko/ tai halua muuten vaan periaatteiltaan niitä lausua. (Asiassa ei oo mitään pahaa, jos oikeesti uskoo siihen tai ei välitä asiasta)Mä uskon itse yhtäpaljon Kristinuskon opetuksiin, kuin muihinkin uskontoihin. Siis, jos ajatellaan, että Jumala on olemassa, miksei sitten nirvanakin tai karman laki?
Maailmassa on siis tilaa kaikille uskonnoille ja niiden harjoittajille! = Kaikki saa uskoa mihin haluaa, koska se on ihmisen oma asia 😀Haru_ wrote:
Mä olen näin virallisesti kristitty,sillä siihenhän mut on kastettu yms. mutta se ei tarkoita, että uskoisin siltikään Jumalaan ja kristinuskon opetuksiin. Mä en käy vapaaehtoisesti kirkoissa enkä seurakunta keskuksilla. En olis halunnut mennä rippikouluunkaan, mutta mut pakotettiin sinne! >.<
On raivostuttavaa, jos ihminen pakotetaan lausumaan uskontunnustuksia yms. jos hän ei niihin usko/ tai halua muuten vaan periaatteiltaan niitä lausua. (Asiassa ei oo mitään pahaa, jos oikeesti uskoo siihen tai ei välitä asiasta)Ei oo pakko, jos ei haluu. Paitsi rippikoulussa.. Mutta jumiksessa kellään ei oo kyl oikeutta tulla osottaan sormella, et mikset sanonu uskontunnustusta. Se on ihan henkilökohtasta sanooko sen vai ei.
pikku-oRkki wrote:
Mihin/millaiseen Jumalaan? Mihin sun usko perustuu, vai onko se vaan sellanen sisäinen tietoisuus?
En ole itsekään oikein varma, mutta uskon, että jokin suuri ja yliluonnollinen voima on olemassa.
Jaylie wrote:
Ei oo pakko, jos ei haluu. Paitsi rippikoulussa.. Mutta jumiksessa kellään ei oo kyl oikeutta tulla osottaan sormella, et mikset sanonu uskontunnustusta. Se on ihan henkilökohtasta sanooko sen vai ei.
Entä jos ei konfirmaatiossa lausuisikaan uskontunnustusta? Mitä ne sitten tekisivät? 😯
Jos oletetaan, että jaksan konfirmaatioon asti, ja en siellä suostuisi sanomaan uskontunnustusta, mitä ne tekisivät? Sanoisivat vain että ’häivy’?
Kuulun luterilaiseen kirkkoon, mutta en usko mihinkään Jumalaan tai raamattuun. Olen vaan kirkossa. En rupea eroamaankaan, kun ei tarvitse olla mikään tosi uskovainen tai siihen ei pakoteta. Kuulun siihen, vaikka se ei merkitse mitään.
Ehkä ajattelen, että on sitten kiva saada lapsetkin kastettua ja he voivat sen itse päättää uskovatko vai eivät.Itse olen sitä mieltä, että Jumala on vain itsekäs pappa, joka haluaa hallita ihmisiä ja puhuu aina: "Jos teet syntiä, saat rangaistuksen,"Vaikka hän rangaitsee jokaista tappamalla ihmisen ennemmin tai myöhemmin.
Vaikuttaa myös siltä että maanpäällinen elämä olisi muka vain kidutusta. Kun joku ihminen kuolee, sanotaan että hän pääsi "parempaan paikkaan", vaikka henkilö ei varmasti haluaisi kuolla esim 10-vuotiaana. Kuoltuaan hän myös jättää muihin arven. Miksi sitten elämme, jos se on vaan kidutusta?
Elämässä on surua ja murhetta, mutta sitä vastaan on myös saman verran iloa ja onnea. Tähän käy sanonta: "Kaikesta pitää maksaa."
Kristinusko ja monet muut antavat ristiriitaisen kuvan itsestään.Enemmän uskon Tolkienin maailman jumaliin (Ylijumala Iluvatar, yms.) ja yleisisti fantasiaan.
Ja nyt kun olen tutustunut budo-lajeihin niin olen löytänyt sieltä KIn. Kitä on kaikkiaalle, meissä sormenpäässä tai hiuksen kärjessä, kasvin lehdessä, kiven pinnassa ja sisällä, kaikessa.
Kun KI vähenee, me sairastumme ja kun Ki on poissa,olemme kuolleet.Sinäänsä aatteeni ovat hieman ristiriidassa, mutta jos otetaan Tolkienin maailma, joka on kokonaan luotu jumalolentojen laulusta, on KI sama asia. Elämme KI, niin kuin Tolkienin maailma ja sen joka kivi ja kanto.
Joku voi pitää mua hulluna, mut ihan sama…
Haru_ wrote:
Mä uskon itse yhtäpaljon Kristinuskon opetuksiin, kuin muihinkin uskontoihin. Siis, jos ajatellaan, että Jumala on olemassa, miksei sitten nirvanakin tai karman laki?
Muistakaa silti säilyttää järki. Keskenään ristiriitaiset väittämät eivät voi olla yhtä aikaa tosia. Jos karman laki vallitsee, ei ole kristinuskon kuvaamaa Jumalaa. Jos hän on, ei ole Odinia eikä Allahia. Ja niin edelleen.
Vapaassa maassa sopii uskoa vaikka fantasiakirjallisuuden jumaluuksiin. (Tolkien tosin oli vakaumuksellinen kristitty.) Mutta on syytä kritisoida toisia vakaumuksia vain tiedon, ei hatarien mielikuvien tai ennakkoluulojen pohjalta. Kyselytutkimuksissa suurin osa suomalaisista sanoo uskovansa Jumalaan, mutta melko moni tarkentaa: "en sillä tavalla kuin kirkko opettaa". Tämä on toki sallittua, mutta luultavasti varsin moni ei edes tiedä mitä kirkko opettaa. Tämä koskee niin nuoria kuin aikuisiakin.
Minäkin kuulun luterilaiseen kirkkoon, muttei jumala mun elämään kuulu mitenkään erityisesti… Rippikoulun kävin kesällä, ja olihan se aikamoinen kokemus..
isoskoulutuksessakin olen, mutta leirillä meillä oli AIVAN KAUHEAA!! miespappi huusi kurkku suoranan keskellä yötä, tulee meidän tyttöjen huoneisiin koputtamatta.. (avasi vain oven ja laittoi valot päälle..) Siirtävät pois tyttöjä jotka eivät tehneet mitään. purkamaan sänkyjä, kuunteli ovien takana ja kävi ulkoa ikkunoista katsomassa että ollaanko hereillä.. Siellä oli aivan kauheata… Aamulla ne vielä kielsi tehneensä tuon kaiken ja syytti meitä..
Siinä meni usko tähän mun kotipaikan seurakuntaan täysin…
Puolukka wrote:
Siinä meni usko tähän mun kotipaikan seurakuntaan täysin…
Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka katkeroitus ihmisille tai yhteisölle (just esim. seurakunnalle), niin ei pidä sitten kohdistaa sitä ihmisten synnyttämää katkeruutta Jumalaan. Koska ei ihmisten teot ole riippuvaisia Jumalasta tai Jumalan ohjaamia välttämättä, sillä kristinuskon mukaan loppupeleissä viimeinen valinta on ihmisen oma. Jumala ei pakota.
Joten jos ne tyypit siellä riparilla oli ____, niin ne oli sitä luultavasti siks, että ne oli ihmisenä ____, ei siks että ne oli ’Jumalan palvelijoita’.
Ylläpidon huomautus: Muistathan foorumin säännöt koskien asiallista kielenkäyttöä! -Laurel
Olen saanut tavallisen kristillisen kasteen ja kristinusko on aika vapaa, joten ei ole oikeastaan paljon tarvinnut miettiä miten suhtaudun kirkkoon tai mihinkään sinnepäinkään… Oikeastaan, kirkko ei ole vaikuttanut millään tavalla elämääni, joten ei ole tarvinnut paljon miettiä sellaisia…
Ed-neko wrote:
Oikeastaan, kirkko ei ole vaikuttanut millään tavalla elämääni, joten ei ole tarvinnut paljon miettiä sellaisia…
Mutta vaikkei ois tarvinnu, niin silti asioiden miettiminen voi olla ihan terveellistä : D Vaikka eiköhän jokaisella tuu ainakin jossain vaiheessa elämää tai nuoruutta sellanen kausi, että miettii paljonkin eettisiä ja/tai uskonnollisia asioita. Tai ylipäätään olemassaolon tai elämän merkitystä.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
