Home › Forums › Sekalaista › Muut › Uskonnolliset/aatteelliset vakaumukset
- This topic has 51 voices and 146 replies.
-
AuthorPosts
-
25.2.2009 at 14.34 #47629One SaraMember
Eiih… tänään alkaa tuhkakeskiviikko, eli paaston aika, mutta… kuka oikeasti tänä päivänä vielä paastoa?
One__Sara__*
25.2.2009 at 18.18 #47650pikku-oRkkiMember94Riko wrote:
Luin joskus alkuvuodesta Barack Obaman äidin kirjoitusta, joka kirjoituksen mukaan valitsi eri uskonnoista kaiken minkä halusi, ja "sekoitti" . Pidin paljon siitä ajattelutavasta, mutta toinen juttu voisiko sitten itse tehdä niin.
Musta tolle on useitakin termejä, mutta yks on ainakin uskonnollinen pluralismi, mikä tarkottaa moniarvoisuutta. Eli nimenomaan sellanen ajattelutapa, missä otetaan aineksia ja vaikutteita useasta eri uskonnollisesta suuntauksesta tai uskonnosta.
Mun mielestä toi ajattelutapa on omalla tavallaan ihan viehättävä, mutta toisaalta jotenkin – itsekäs. Tai siis, siinä vähän niin kuin ’luodaan oma uskonto’; kaavitaan kermat päältä/parhaat palat ja ympätään ne yhteen. Itsestäni ainakin tuntuisi ristiriitaiselta ajatella, että kaikki uskonnot ovat oikeassa. Ei se mielestäni onnistu, koska on monia opillisia eroja, jotka ovat ristiriidassa keskenään ja siten toisensa poissulkevia. Mutta jos ihminen itse kokee rauhaa itse laatimassaan uskonnossa, niin ei kai siinä mitään. En vaan ymmärrä, miten sen voi kokea luotettavana ja vakaana, jos ainoa pohja, mille perustaa, on oma mieli ja mielenmukaisuus.
One Sara wrote:
Eiih… tänään alkaa tuhkakeskiviikko, eli paaston aika, mutta… kuka oikeasti tänä päivänä vielä paastoa?
Jotkut paastoaa (: Yks entinen tuttu on ortodoksi, ja muistan miten se aina pääsiäispaaston alkaessa vaihto koulussakin kasvisruokaan (koska ne paastos lihasta), vaikka normaalisti se söi aina kaikille tarkotettua ruokaa. Se oli musta aika jännää. Tai siis huomata se, että jotkut ihan oikeasti tänäkin päivänä vielä paastoaa.
Ite yritin viime vuonna paastota suklaasta (lihasta en voi, kun oon jo valmiiks vege ;D) ihan omaks huviks, mutta jotenkin se vaan hiipu jo ennen pääsiäistä n_n
26.2.2009 at 10.50 #47661JaylieMemberpikku-oRkki wrote:
94Riko wrote:
Luin joskus alkuvuodesta Barack Obaman äidin kirjoitusta, joka kirjoituksen mukaan valitsi eri uskonnoista kaiken minkä halusi, ja "sekoitti" . Pidin paljon siitä ajattelutavasta, mutta toinen juttu voisiko sitten itse tehdä niin.
Musta tolle on useitakin termejä, mutta yks on ainakin uskonnollinen pluralismi, mikä tarkottaa moniarvoisuutta. Eli nimenomaan sellanen ajattelutapa, missä otetaan aineksia ja vaikutteita useasta eri uskonnollisesta suuntauksesta tai uskonnosta.
Mun mielestä toi ajattelutapa on omalla tavallaan ihan viehättävä, mutta toisaalta jotenkin – itsekäs. Tai siis, siinä vähän niin kuin ’luodaan oma uskonto’; kaavitaan kermat päältä/parhaat palat ja ympätään ne yhteen. Itsestäni ainakin tuntuisi ristiriitaiselta ajatella, että kaikki uskonnot ovat oikeassa. Ei se mielestäni onnistu, koska on monia opillisia eroja, jotka ovat ristiriidassa keskenään ja siten toisensa poissulkevia. Mutta jos ihminen itse kokee rauhaa itse laatimassaan uskonnossa, niin ei kai siinä mitään. En vaan ymmärrä, miten sen voi kokea luotettavana ja vakaana, jos ainoa pohja, mille perustaa, on oma mieli ja mielenmukaisuus.
Nii ja eikö oikeestaan kävis termi synkretismikin toisaalta joka viittais sitten taas enemmän uskontojen oppiin eli esim. kristinuskoon liitettäis vaikka buddhalaisuuden ajatus sielunvaelluksesta.
26.2.2009 at 11.22 #47664pikku-oRkkiMemberJaylie wrote:
Nii ja eikö oikeestaan kävis termi synkretismikin toisaalta joka viittais sitten taas enemmän uskontojen oppiin eli esim. kristinuskoon liitettäis vaikka buddhalaisuuden ajatus sielunvaelluksesta.
Periaatteessa kävis, mutta synkretismi tarkottaa kuitenkin enemmän sitä, että uskonnot ovat sekoittuneet uudeksi, yleisesti tiedossa olevaksi uskonnoksi. Esim sikhiläisyys syntyi Intiassa hindulaisuuden ja islamin oppeja sekoittaen. Se on kuitenkin vähän eri asia, kuin että joku yksittäinen ihminen omassa maailmankatsomuksessaaan noukkii yksittäisiä asioita useista eri uskonnoista tai katsomuksista. Siksi en käyttänyt synkretismi-termiä (:
Mutta tämä nyt on taas pilkunviilausta, se kun on aina niin muuukavaaa u_u’
27.2.2009 at 9.55 #47698JaylieMemberpikku-oRkki wrote:
Jaylie wrote:
Nii ja eikö oikeestaan kävis termi synkretismikin toisaalta joka viittais sitten taas enemmän uskontojen oppiin eli esim. kristinuskoon liitettäis vaikka buddhalaisuuden ajatus sielunvaelluksesta.
Periaatteessa kävis, mutta synkretismi tarkottaa kuitenkin enemmän sitä, että uskonnot ovat sekoittuneet uudeksi, yleisesti tiedossa olevaksi uskonnoksi. Esim sikhiläisyys syntyi Intiassa hindulaisuuden ja islamin oppeja sekoittaen. Se on kuitenkin vähän eri asia, kuin että joku yksittäinen ihminen omassa maailmankatsomuksessaaan noukkii yksittäisiä asioita useista eri uskonnoista tai katsomuksista. Siksi en käyttänyt synkretismi-termiä (:
Mutta tämä nyt on taas pilkunviilausta, se kun on aina niin muuukavaaa u_u’
Okei, hyvä tietää. Meijän oppikirjassa sitä selitetään jotenkin niin hassusti, että oon saanu jotenkin epäselvän käsityksen tosta.
6.3.2009 at 15.48 #48113SonoeMemberMä en oikeestaa usko mihinkään mutta käyn silti tällä hetkellä rippikoulua luterilaisessa kirkossa. Huomenna, siis jos joku on kuullut, on Euragospel-konsertti se on meille rippikoululaisille pakollinen ja kymmenen tunnin reissu, mutta mulla ei ainakaan vielä oo haittaa kirkollisverosta kun oon alaikäne 😀
7.3.2009 at 7.32 #48151MinniMemberMä olen uskossa, pyörin herätysliikkeitten parissa ja opiskelen teologiaa yliopistossa, tällä hetkellä teen graduani ja valmistuminen häämöttää ens syksynä.
13.3.2009 at 17.05 #48657ValkoinenhaiMember"Jumala on kulttuurisidonnainen ja ihmisen keksimä. Jumalaa ei ole."
Näin sanoo meidän lukiomme ET:n kirja ateismista. Eli ateisti siis olen, näin lyhyesti ja ytimekkäästi tiivistäen.13.3.2009 at 17.59 #48679PrincessOfParadiseMemberEn kuulu kirkkoon, kuten eivät vanhempanikaan.
Omasta mielestäni johonkin tiettyyn uskontoon kuuluminen rajoittaa maailmankatsomusta, mutta jotkut eivät tarvitse muuta. Oma käsitykseni elämästä ja kaikesta muustakin muuttuu aina iän ja elämäntilanteen mukaan. Joten en sitoudu mihinkään tietynlaiseen ajattelutapaan enkä näe siinä muutenkaan järkeä, koska ihminen muuttuu. Hän ei pysy samanlaisena syntymästä hautaan. Tällä hetkellä uskon ihmisen jälleensyntymiseen, eli siis siihen että hän syntyy uudestaan kuoleman jälkeen. Jos löydän jonkin minulle uuden ja omasta mielestäni sillä hetkellä elämänkatsomukseeni sopivan aatteen, niin tavallaan "otan sen käyttöön". Eli alan ajatella elämää yms. uuden aatteen pohjalta.
Pidän filosofiasta ja siksi pidän myös filosofisista kysymyksista ynnä muusta. Ajattelenkin joskus filosofisesti ja keksin filosofisia lausahduksia. Mutta se on vain tämän hetken kestävän elämän kohdalla lyhyt aika ja ajattelutapani muuttuu taas. Hitaasti, kohtalon sattumien ja kasvamisen myötä, mutta varmasti. Siksi en sitoudu mihinkään.14.3.2009 at 17.26 #48764pikku-oRkkiMemberPrincessOfParadise wrote:
Tällä hetkellä uskon ihmisen jälleensyntymiseen, eli siis siihen että hän syntyy uudestaan kuoleman jälkeen.
Rupesin miettimään tota jälleensyntymistä. Eikös se vaatisi käytännössä sen, että aina olisi ollut vakiomäärä elollisia asioita? Koska jos jokainen yksilö (paitsi ne, jotka vapautuvat jälleensyntymisen kehästä ja sulautuvat osaksi maailman sielua) syntyy kuollessaan uudestaan, niin miten ihmisten määrä on aiemmin ollut nykyistä paljon pienempi? Ja miksi se kasvaa jatkuvasti? Mistä ne uudet ihmiset oikein sikiää?
Ei se ihan noin yksioikoista varmaankaan ole, enkä tosiaan ole jälleensyntymis-/sielunvaellus-/vastaaviin oppeihin kovin hyvin perehtynyt, mutta tuli vaan mieleen.. 🙄
14.3.2009 at 18.01 #48767meiziMemberpikku-oRkki wrote:
PrincessOfParadise wrote:
Tällä hetkellä uskon ihmisen jälleensyntymiseen, eli siis siihen että hän syntyy uudestaan kuoleman jälkeen.
Rupesin miettimään tota jälleensyntymistä. Eikös se vaatisi käytännössä sen, että aina olisi ollut vakiomäärä elollisia asioita? Koska jos jokainen yksilö (paitsi ne, jotka vapautuvat jälleensyntymisen kehästä ja sulautuvat osaksi maailman sielua) syntyy kuollessaan uudestaan, niin miten ihmisten määrä on aiemmin ollut nykyistä paljon pienempi? Ja miksi se kasvaa jatkuvasti? Mistä ne uudet ihmiset oikein sikiää?
Ei se ihan noin yksioikoista varmaankaan ole, enkä tosiaan ole jälleensyntymis-/sielunvaellus-/vastaaviin oppeihin kovin hyvin perehtynyt, mutta tuli vaan mieleen.. 🙄
En ole minäkään perehtynyt, mutta muistaakseni joskus uskonnon tunneilla on kerrottu että ihminen voi syntyä vaikkapa koiraksi, eikä välttämättä ihmiseksi. Onko siis näin että myös koira voi syntyä ihmiseksi? Liittyikö tähän nyt niitä karma juttuja vai miten se sitten menikään.. Jos vain ihmiset voivat syntyä ihmisiksi, ja osa syntyisi eläimiks, niin silloinhan ihmisten lukumäärän kuuluisi pudota kokoajan.. En kyllä tiedä.. Mielestäni tuo koko jälleensyntymis juttu on täyttä sontaa.
14.3.2009 at 18.37 #48773pikku-oRkkiMembermeizi wrote:
Jos vain ihmiset voivat syntyä ihmisiksi, ja osa syntyisi eläimiks, niin silloinhan ihmisten lukumäärän kuuluisi pudota kokoajan.. En kyllä tiedä..
Ymmärtääkseni ihmiset voivat syntyä uudestaan eläiminäkin, mutta sitä juuri ihmettelinkin, että koska ei aina ole ollut tätä määrää eläimiä JA ihmisiä (ihmiset ovat huomattavasti lisääntyneet, niin kuin eläimetkin, vaikka toki lajeja on kuollut sukupuuttoon jnejne), niin miten maapallon eliölukumäärä on voinut kasvaa? Jos kaikki kiertää kehää, niin mistä uudet sielut ovat tulleet? Ei sielujen määrä ole voinut olla aina vakio maan päällä.
Vaikka toisaalta, onko jälleensyntymistä opettavissa uskonnoissa eläimilläkin sielu?
15.3.2009 at 8.12 #48779meiziMemberBudhalaisuuden uudelleensyntymisessä ainakin kielletään sielun olemassa olo, joten niitä ei voi tulla uusia.. Tämähän onkin aika jännä juttu kun tarkemmin rupeaa miettimään.. Eihän nuo uskomukset voi pitää paikkaansa jos ei uusia "sieluja", tai mitä sitten ovatkaan, tule lisää mistään.
15.3.2009 at 11.53 #48804pikku-oRkkiMemberItse asiassa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden pelastuskäsityksissä on eronsa, vaikka ne usein sekoitetaankin. Ainakin yks meidän uskonnonopeista teki meille selvän eron:
Sielunvaellus kuuluu hindulaisuuteen. Siinä se yksi ja sama sielu, jolle on kerääntynyt oma paha tai hyvä karmansa, syntyy kuoleman jälkeen uudelleen uudessa ruumiissa, sen mukaan, mitä karmaa on kerännyt. Eli sama sielu kiertää, vaeltaa, siirtyy seuraavaan olomuotoonsa kokonaisena.
Jälleensyntyminen taas kuuluu buddhalaisuuteen. Siinä ihmisen kuollessa sielu ikään kuin hajoaa atomeiksi, ja kaikki muu, paitsi kuolematon osa, lakkaa olemasta. Ihmisestä siis vain osa syntyy uudelleen.
Ainakin jotenkin noin se meidän uskonnonopettaja yritti meille selittää (: ja alleviivata sitä, että sielunvaellus ja jälleensyntyminen eivät ole ihan toistensa synonyymejä, vaan niillä on vivahde-ero.
Mutta kuten jo sanoin, aika usein ne sekoitetaan.
18.3.2009 at 18.54 #49030PrincessOfParadiseMemberEn alkanut tuossa viestissäni tarkemmin selittämään mitä oikein tarkoitin, koska siitä olisi tullut entistäkin pidempi.
Mutta voihan sitä mietiskellä aina itse. 🙂 -
AuthorPosts
- You must be logged in to reply to this topic.