Viiltely

EN ole. Enkä IKINÄ aiokaan.

Dents wrote:

Tekstiä

Tähän väliin pitää sanoa, että ongelmathan ovat suhteellisia eikä viiltelejiä yleensä pätkääkään kiinnosta, meneekö jollain toisella jossain huonommin vaan hehän tekevät saadaksensa lisää endorfiinia joka aiheuttaa mielihyvän tunnetta. Tämän takia siis nuoret viiltelevät.
Jos ei ole kokenut masennusta tai todella surkeaa mielentilaa, niin on vähän tyhmää sanoa kaikkia viiltelijöitä säälittäviksi ja että mitä järkeä siinä on, kun ei ymmärrä (vaikka mun on vähän tyhmää sanoa tällasta, kun ei mitään masennusta tai todella surkeaamielentilaa ole ikinä ollutkaan). Ymmärränhän sen tokkiinsa että jotkut tekevät sitä kerätäkseen sääliä ja huomiota, mutta on se vähän kohtuutonta haukkua sellasia tyyppejä joilla menee oikeasti todella huonosti.

Juups, ite en viiltele enkä varmaankaan tule koskaan viiltelemään. Tiän kyllä yhen joka viiltelee, mutta se tuskin on sitä kurjuuksissaan tehny, vaan kännissä varmaankin sekoillut. Ja se on mua nuorempi! No mutta, se on täällä, niinkuin muuallakin pääkauunkiseudulla, yleistä, että yli 40% nuorista ryyppää ja röökaa…

Noh, en ole "viillellyt" vaikka yhteen aikaan masensikin ihan jumalattoman paljon.

13- ja pari kertaa vielä jonkun aikaa 14-vuotiaanakin tapasin riehua saksien ja neulojen kanssa noin emoilun ilosta. Kaikesta piti tehdä niin hankalaa ja sitten ihan vaan "vaivihkaa" näytellä naarmuja muillekin.
Nykyään hävettää ihan älyttömästi. Haavoista on jäänyt vain pienet viirut käsiin, mutta niidenkin peittely aiheuttaa liikaa ylimääräistä päänvaivaa. Jos vanhemmat näkisivät ne, he menisivät sekaisin ja kiikuttaisivat mut varmaa hoitoo. Kaveripiirissä taas saisin jonkun angstipellen maineen ;>

Viiltely on ihan turhaa hommaa ja en usko et se on hyväksikään siis kuka täys järkinen haluu satuttaa itteensä tää onmun mielipide asiasta.

En ole koskaan viillellyt. Mielestäni aivan järjetöntä. Kyllä jotkut kaverit on tullut että "kato mä viiltelin", mutta en sitten kommentoi sitä YHTÄÄN mitenkään.
Itseäni ällöttää ajatus, että vetäisin esim. rannettani veitsellä tai muulla terävällä. Kyllä 1.-2. luokalla aina laitettiin hakaneula/neula tuosta sormenpään ihon läpi, mutta se olikin vain leikkiä… Nykyään tuntuu tosi typerältä.

Täytyy nyt heti ensialkuun sanoa, että luin koko viestisi Tori ja se oli minusta täynnä asiaa. En välttämättä jaa kanssasi täysin samaa näkökantaa, mutta viestisi lukeminen oli erittäin antoisaa. Toivon todella, että ihmiset lukevat tekstisi ihan ajatuksen kanssa, sillä se mitä todennäköisemmin avaa useammankin silmät.

Mutta nyt itse asiaan. En ole itse viillellyt koskaan ja toivonmukaan näin ei tule koskaan tapahtumaan. Tässä kohtaa voinen tehdä selväksi, etten koe viiltelyä "lapselliseksi" tai "emopellejen angstiksi", vaan ihmisten pakenemiseksi todellisuudesta. Jokaisella on varmaankin omat syynsä, miksi viiltelee, mutta peruspiirteenä kaikilla on se, että ongelmien kohtaamisen sijasta satuttaa itseään. Monet ahdistuneet ja masentuneet ihmiset eivät saa tarvitsemaansa apua. Eivät edes silloin, kun hajoamispiste on jo niin lähellä, että itsensä satuttaminen tuntuu oikealta vaihtoehdolta. Tämä on surullista, mutta realistista.

Ymmärrän, ettei olotilaansa ja ajatusmaailmaansa voi "kontrolloida" niin helposti, kuin luulisi. Välillä saattaa olla hetkiä, jolloin tuntee rakastavansa elämää ja sitten yhtäkkiä alkaa arveluttamaan onko missään mitään järkeä. Sitä ei voi ymmärtää, jollei ole sitä itse kokenut, mutta asialle nauraminen ja typeräksi väittäminen eivät auta ketään. Ja tuo tuollainen "jollakulla toisella menee vielä huonommin"-puhekaan ei juuri auta mitään. Se vain saa masentuneen yksilön tuntemaan itsensä itsekkääksi ja lisää syylisyyttä siitä, ettei tällä ole oikeutta olla surullinen, sillä muilla menee vieläkin huonommin.

Tietenkin näitä viiltelijöitä on useanlaisia, mutta karkeasti heidät voisi jakaa kahteen ryhmään.
Ensinnäkin ne, jotka kaipaavat huomiota syystä taikka toisesta ja toivovat viiltelyllä saavansa sitä. Tämä on minusta tosi surullista ja toivon, että nämä henkilöt voisivat jollain muulla tavalla saada sen mitä ovat vailla.
Toinen ryhmä koostuu taas niistä, jotka eivät tahdo viillosjälkien näkyvän. Nämä ihmiset todella tarvitsisivat kaiken mahdollisen avun, sillä heidän ongelmansa ovat usein aitoja ja kaikkea muuta, kuin huomion kerjäämistä.

Kaiken kaikkiaan en pidä viiltelyä hyvänä asiana, mutta ymmärrän, että jotkut yksilöt pitävät sitä ratkaisuna ongelmiin. Varsinkin silloin, kun masennus on sumentanut harkintakyvyn, eikä oikeiden päätösten teko tunnu auttavan mitään.

Toivottavasti en mennyt liian usein sivuraiteille ja pysyin kutakuinkin aiheessa. Pahoittelen vielä sitä, jos tekstini jotakuta loukkaa tai tuottaa muuta mielipahaa. Se ei ollut suinkaan tarkoitus, enkä tietoisesti viitannut tekstissäni keihinään tiettyihin henkilöihin.

Monninen wrote:

Yksi päivä ruvettiin muuten miettimään, että miksi sellaiset henkilöt, jotka viiltelee, niin tekevät ne haavat vaakatasoon. Niin tultiin siihen tulokseen, että jos vetää pysty suoraan, niin se sattuu enemmän. Sitten muutenkin mietittiin näitä angsti pellejen viiltely puuhia.

(anteeksi vain nämä nimitykseni… angsti pelle siis.)

Miten niin sellaset jotka viiltelee tekee ne haavat vaakatasoon?! Ja se sattuu kyllä just sen verran kuin lujaa vetää. Jos painaa vaikka veitsen syvälle ja viiltää niin kyllä se sattuu ihan yhtä paljon oli mikä suunta vain.

Ja tarkoitushan on juuri se että sattuu. Et ole nähtävästi mitään ymmärtänyt. Ja viillellä voi minne vaan. Nilkat vatsa ja kädet ehk yleisimmät, ja sit saatetaan viiltää vaikka sydämen muotoisia jälkiä tai kirjoittaa angs. Olivat sit vaa esimerkkejä…