Forum Replies Created
-
Posts
-
Nanakin wrote:
Eikö kukaan maininnut legendaarista Nikke Knattertonia? Vaikka siinä onkin ehkä hivenen liian ronskia huumoria ihan pikkuihmisille, oli se silti aivan loistava piirretty.
Siinä piirretty, josta saa edelleen yhtä paljon (tai varmaan enemmänkin) irti kuin lapsena. Paljoa en tosin Nikkeä pienenä katsonut, mutta muistan kyllä vähän sarjaa nähneeni. Ja Nanakinin lisäksi mainitsemat Maailman ympäri 80 päivässä ja Montana Jones olivat myös suursuosikkejani. Jälkimmäisessä jaksoi aina naurattaa tohtori Nitron "Kun olisi ollut enemmän aikaa ja rahaa" -valitus. Niin, ja Alfred ja Muumit pitää totta kai kanssa mainita, samoin Peukaloisen retket.
Toinen, joka on jäänyt vielä mainitsematta, on Pikku kakkosessa näytetyt Pat & Mat -nukkeanimaatiot. Omaperäisten tee-se-itse -miesten tohelointi oli aina todella hauskaa katsottavaa. Kaikki piti saada tehdä monimutkaisia kyhäelmiä käyttäen, mutta aina löytyi toimiva ratkaisu. Muistan, että nauroin ihan hulluna sille, kun kaksikko yritti tehdä kaapeista kovaääniset gramofoniin ja siitä seuranneelle täystuholle. Itä-Euroopassa osattiin muuten tehdä loistavia lastenohjelmia, hupsis-ukkojen tavoin tshekkiläisestä Myyrästä pidin myös paljon, samoin esim. yhteen aikaan näytetyistä neuvostoliittolaisista piirretyistä, joihin mahtui niin klassikkosatuja kuin modernimpia kertomuksia. Nu, pogodi!, jossa susi jahtasi jänistä, sekin neuvostoliittolainen, on myös jäänyt mieleen.
Muista länsimaisista piirretyistä suosikkejani olivat esim. Asterix- ja Tintti-elokuvat, Olipa kerran -sarjat (erityisesti Olipa kerran ihminen) sekä Amerikassa tehdyistä viikonloppuaamujen piirretyistä Animaaniset ja Pinky and the Brain, molemmat aivan hulvattomia. Maailmanvalloitusta kaavailevia labrahiiriä ja täysin sekopäistä menoa, joka parodioi popkulttuuria niin, että pikkulapsikin sai siitä silti irti rajattomasti hupia, eihän näistä voi olla pitämättä!
Nonnih, kotiuduin tuolta Traconista. Menin lähinnä ostoksille sinne, kun ei siellä niin paljon itseäni kiinnostavaa ohjelmaa ollut. Anime-openingeja käsittelevässä luennossa kyllä olin, ja mielenkiintoista oli. Muuten oli kattava esittely eri aikakausien OP:ista, mutta 80-luku jätettiin täysin käymättä läpi, ei tainnut olla yhden yhtä kahdeksankymmentäluvun animen introa tai mitään! Täysin käsittämätöntä, kasarianimeenhan nimenomaan mahtuu mahtavia alkutekstiosuuksia, niin animaation kuin musiikin puolesta. Moisesta kömmähdyksestä huolimatta se oli silti oikein asiantuntevasti tehty, ja kaksi tuntia meni kuin siivillä.
Tuore Hopeanuoli 3 piti tietenkin hankkia, Urasawa-kokoelma kasvoi kahdella kirjalla ja joskus vuonna nakki ja makkara ostamani Rurouni Kenshinin ykkösvola sai kakkosen ja kolmosen seurakseen, viimein. Figuureista en ole koskaan ollut niin innostunut, mutta nyt tuli hankittua oikein kaksi kerralla, Bleachin Rangikun ja Queen’s Bladen Melonan. Tosin äsken tulin miettineeksi, että mitenhän tuota puolialastonta vaaleanpunatukkaista puputyttöä kehtaa hyllyssä pitää… täytynee vaan kehdata.
Black Lagoon: Roberta’s Blood Trail on viimein alkanut, jee!
Blackbeard wrote:
Onneksi olkoon. Tämä tosin on minulle todennäköisesti huono uutinen, koska hain samaiseen opiskelupaikkaan. Ei ole ainakaan kotoa ilmoitettu, että mitään kirjettä olisi tullut, eli tuskin pääsin sisään. Mutta mitä se näin aikaisin on voinut tulla? Ainakin Tampereen pääsykoetilaisuudessa annettiin lappu, joka sanoi että tulokset julkaistaam vasta heinäkuun puolenvälintienoilla.
Sellaisen käsityksenhän minäkin sain, että puolen välin tienoilla vasta pitäisi tulla. Noh, nytpähän ei tarvitse enää jännätä, pääsikö mihinkään. Toivottavasti olet itsekin johonkin päässyt, ja eihän sitä tiedä, vaikka se kirje sieltä vielä tulisi.
Ettei tulisi ihan mini-offia, niin todetaan vielä, että meikältä sulaa kohta aivotkin tässä kuumuudessa. Huone yläkerrassa on kesäisin semmoinen sauna, että… Alakerrassa tai ulkona voisin tietenkin olla, mutku siellä ei ole tietokonetta.
Eipä sitten sen ihmeempiä, Gantzia olen lueskellut, ja Traconiin ajattelin raahautua. Vähän törsäämään, Hopsu 3:n ainakin saa sieltä. Saan kerrankin nauttia conissakävijöiden pikku etuuksista. Muuten, kokeneemmat coneissakävijät, jos ovet aukeavat kymmeneltä, niin mahtaakohan se pahin ryysis olla laantunut siinä yhden kieppeillä?
Beelzebubista ollaan muuten tekemässä Jumpin Super Anime Tourilla näytettävää yksijaksoista animea:
http://myanimelist.net/forum/?topicid=242517Toivottavasti tv-animekin tulee vielä jossain vaiheessa.
No nytpä tätä offia saankin väännettyä… Loistouutinen, jota en malta olla hehkuttamatta: Itä-Suomen yliopistosta tuli tänään kirje, jossa ilmoitettiin, että meikäläinen on hyväksytty opiskelemaan englannin kieltä ja kulttuuria. Ehdin jo vainoharhaisuuttani pelätä pahinta, mutta sisällä ollaan! Ennen kuin sinne mitään ilmoittelen takaisin, täytyy odottaa tuleeko kirjettä Virroilta, jonne hain käsikirjoittamista opiskelemaan. Se olisi kuitenkin se eniten kiinnostava ala, vaikka enkku sujuukin. Sen käsikirjoitus-koulutusohjelman (tai mikä onkaan) kokeen jälkeen katsottiin eräs niiden siellä tekemä lyhytelokuva ja ne opiskelijat puhuivat melkein kaikki siitä, miten ne olivat ihan varmoja, että koe oli mennyt penkin alle. Minusta taas tuntui, että se meni hyvin, joten pitäisiköhän valmistautua Joensuuhun lähtöön…? No, jos en nyt maalaile piruja seinälle…
Zetmania olisi minunkin tarkoitus alkaa lukea. Kaikkea muutakin on toki luettavana, mutta jos se on niin hyvä, niin eiköhän sille aikaa löydy.
eerol wrote:
Muutta nyt tarvitsisi jonkun uuden mangan luettavaksi. Mieluiten kiinnostava ja ei liian lyhyt. Saa kyllä olla loppunut. Ja jotain muuta kuin shojoa. Mieluiten kun netistä löytyisi:) Joten apua kiitos!
No, lukemiesi sarjojen perusteella voisin suositella Sakigake!! Otokojukua tai juuri aloittamaani City Hunteria.
Jugger wrote:
Ei kannata lukee shonenia juonenn pohjalta 99.9% shonen sarjoista joko unohtaa pää juonen tai sit niissä ei oo sitä tai se etenee helvetin hitaasti. Piitää osa nauttia siitä mikä tässä on hyvää eli todella randomit ja yllättävät hetket ja nopeat taistelut.
No mutta kyllä hyvä juonikin sentään jotain merkitsee. Ollakseen hyvä ei välttämättä tarvitse olla kaikkein omaperäisin, kunhan on koukuttava. Fairy Tailin juoni toistaa samaa omituisten pahisten kanssa yhteenottoa ilman minkäänlaista päämäärää. Hahmot ovat lähinnä kliseisiä stereotyyppejä ja ne erikoiset tapaukset tuppaavat olemaan turhankin erikoisia. Eikä pelkkä äärimmäinen erikoisuus takaa hauskuutta, varsinkaan Mashiman mangoissa. Mutta ajoittaiset yllättävät tapahtumat ja kaavamaisuudestaan huolimatta pidettävät hahmot saavat silti pidettyä mielenkiinnon Fairy Tailia kohtaan yllä.
Jos kuitenkin haluaa lukea sarjaa, jossa sankarijoukko kulkee turnausmuotoisesta taistelusta toiseen ilman kummempia tavoitteita, kannattaa tutustua Sakigake!! Otokojukuun, jonka kekseliäät taistelutekniikat monimutkaisine selityksineen eivät ole pettäneet kertaakaan lähemmäs kahdensadan tähän mennessä käännetyn kappaleen aikana. Ja niiden iloksi, jotka eivät voi sietää avuttomia naishahmoja, voin muuten kertoa, ettei Otokojukussa ole niitä yhden yhtä. Alun jälkeen ei naisia näy edes taustahahmoina!
Mistähän ihmeestä johtuu, että melkeinpä kaikissa manga- ja animearvosteluissa vanhuus listataan miinukseksi? Ja sarjalla on ikää "liikaa" heti, kun se on kymmenen vuotta vanha tai enemmän. Juuri tänäänkin huomasin sen uuden Japan Popin Hopeanuoli-arvostelusta. Massan mielestä vanhahtava piirrosjälki huonontaa sarjaa itseään, ja sitä en kyllä käsitä. Jos vanhahtava ulkoasu ei ole jonkun mieleen, niin se ei kyllä ole sarjan itsensä häpeä, sehän on vain oman aikansa tuotos. Ja tätä nykyä 90-luvun lopun taidettakin aletaan pitää vanhentuneena, vaikka eron nykypäivään ei mangassa pitäisi olla mitenkään merkittävä. Koska aloitin mangan lukemisen Ranma ½:n alkupään kirjoilla ja Maison Ikkokulla, ei kai ole ihme, että olen tottunut ja kiintynyt vanhanaikaiseen taiteeseen, mutta kukaan, jolla on oikeasti jonkinlaista makua, ei voi sentään pitää vanhaa ulkokuorta esteenä mangasta/animesta nauttimiseen!
Joo, tämmöinen vuodatus tällä kertaa.
Naputellaas pientä vuodatusta taas vaihteeksi…
Eilis-iltana näin telkkarissa mainostettavan jotain uutta, syksyllä alkavaa vampyyrisarjaa. Nimi oli jotain tyyliin Vampyyri päiväkirjat [sarkasmi]hyvän oikein kirjoituksen mukaan[/sarkasmi]. Tekijäkaarti ylisti sitä maasta taivaaseen, selittäen, miten se kuvaa "kauniiden nuorten parisuhdeongelmia", että se on "Twilightin ja Gossip Girlin yhdistelmä"… *facepalm niin kovaa, että tukka lähtee*, ovatko nuo tosissaan?! Kun ideat alkaa loppua, niin yhdistetään kaksi onnetonta, mutta suosittua sarjaa yhdeksi uudeksi tekeleeksi. Ja massan mielestä on ihkua.
Ja Anime-lehden sivuilla uutisoitiin, että tulevan live action -Akiran pitää olla K13-kamaa. Jos se olisikin vain pelkkä yleistys, että Amerikassa ei osata tehdä hyviä leffasovituksia animesarjoista, mutta kun ei ole. Jenkeillä tuntuu olevan tässä hommassa jonkinmoinen käänteinen Midaan kosketus; kaikki, mihin ne koskee, muuttuu pas… no, kakaksi. Vielä eivät ole ilmeisesti tehtailleet riittävästi floppeja, että älyäisivät lopettaa.
Koska tämä oli synkkä päivä uskolleni nykyajan viihdetuotantoon, päätin palata vanhaan hyvään aikaan, ja aloitin City Hunterin lukemisen. Kunnon kasariäksöniä ei voita mikään.
Inu-Mimi wrote:
Katson Akagia, toisessa jaksossa menossa, tajusin että kertojalla on Casshernin ääni. Tohru Furuya. Tuli ekan jaksonkin aikana kivoja viboja aina kun kuulin sen mutta vasta nyt osasin yhdistää.
Katohan, ehdin jo ajatella Furuyan eläköityneen, kun ei häntä niin monessa animessa nykyään taideta kuulla (vai enkö vain ole onnistunut katsomaan sellaisia sarjoja?). Ennen vanhaanhan herra oli vähän joka sarjassa, tyyliin Gundamissa (Amuro Rei), Dragonballissa (Yamcha), Sailor Moonissa (Tuxedo Kamen), Kimagure Orange Roadissa (Kyousuke Kasuga) ja Saint Seiyassa (Seiya).
Nyt kesäkuussa tuskin tulee ostettua enempää, joten laitetaanpa listaa
Marketit, kioskit jne.
One Piece 52
Hopeanuoli 2
Black Lagoon 5
Bleach 11 ja 12
Vagabond 9
MÄR 7Fantsu:
Hunter x Hunter 6 ja 7
Slam Dunk 10
20th Century Boys 8Anikin osto- ja myyntipalstan kautta:
Love Hina 1 ja 7 (viimein kaikki osat hyllyssä!)Tehdääs vaikka tämä Nanakinin:
Bakuman, Hunter x Hunter ja One Piece ovat aivan loistavia sarjoja. [x] Jumpin tämän hetken kolme parasta
Lopetit juuri melko pitkään kestäneen harrastuksen. []
Kuuntelet tälläkin hetkellä hyvää musiikkia. [x] The Green Leaves of Summer, Kunniattomien paskiaisten soundtrackilta
Yoshihiro Togashi on pro. [x] Totta mooses!
Omistat iPodin. []
Seuraat futiksen MM-kisoja. []
Ja Argentiina on the paras joukkue. [] Miten vaan…
Sulla on migreeni. []
Et ikinä meinaa keksiä näitä kohtia. []
Olet menossa Traconiin parin sangatsulaisen kanssa. [] Eip, mutta itsekseni saatan paikalle raahautua. Saatan.Eli 3/10
Sitten omani:
Muotivaatteet on niille, jotka ei osaa itse pukeutua. []
Edellisestä huolimatta tykkäät piirtää muodikkaasti pukeutuvia hahmoja. []
Old school -manga ja -anime (varsinkin 80-luvulta olevat) rulettaa. []
Naoki Urasawa on jumala. []
Siedät moeta pienessä määrin, mutta liika on liikaa. []
Vanhanaikaiset äijäilymangat ja -animet pyyhkivät lattiaa lähes kaikilla munattomilla massashooneneilla. []
Sinulla on mese, muttet tee sillä mitään. []
Tykkäät lukea muiden kirjoituksia keskustelupalstoilla, muttet itse kirjoita niin paljon ja usein. []
Musiikkimakusi menee melkeinpä laidasta laitaan. []
Olet kaappipervo (eli kulutat huomattavasti ecchiä, pitäen sen kuitenkin suht visusti omana tietonasi). []Niin, Kekkaishin nelososa tulee paketissa viitosen kanssa, kun aiemmasta painoksesta puuttui sivuja alusta. Eli Kekkaishi 4 ja 5 kaupoissa kaksi yhden hinnalla. Lisäksi Vagabond 9 löytyi sekin.
Seiska on tulossa, mikäli Fantsun sivuihin on uskominen.
Ihan kivaa perusmättöä MÄR on, vaikka vaikuttaakin vähän hätäisesti kasaan heitetyltä, eikä varsinaisesti loista omaperäisyydellä. 15 kirjan mitta on mukavaa vaihtelua kilometrisarjoihin ja totta kai Anzain erinomainen taidekin tuo plussaa. Sarja kiirehtii turhan pian Sotapeliin, mutta alun ollessa tylsähkö ja piirtäjän vahvuutena mättö, tämän voinee antaa anteeksi.
Anzain edellisen sarjan Flame of Reccan (loistomättöä, muuten) vaikutus näkyy. Gintalla on paljon yhteisiä piirteitä Reccan kanssa, samoin yhteneväisyyksiä on Alvissin ja Mikagamin välillä (molemmat jokseenkin ylimielisiä mysteerimiehiä, jotka vähättelevät sankaria). Phantomista tulee Kurei mieleen ja Nanashista Joker. Lisäksi Nanashin käyttäessä salamataikaa erääseen viholliseensa, hän näkee päässään FoR:n Raihan.
Mutta siis, ihan kelpo sarja. Kunhan se seiskaosa ehtii marketteihin, tulee sekin varmaan hankittua. Ja MÄRistä pitävälle voin suositella Flame of Reccaa (joko mainitsin, miten hyvä sarja se on?), joka on paljon pidempi, mutta huolellisemmin laadittu ja kaiken kaikkiaan ehjempi kokonaisuus.
B Gata H Kei ja Ikkitousen Xtreme Xecutor loppuivat, tänään juuri katsoin molempien viimeiset jaksot. Katsottavaa riittää siitä huolimatta ihan reippaasti:
Alfred J. Kwakia on tullut sunnuntaisin katsottua. Yksi lapsuuden suursuosikkeja ja onhan siitä aikaa, kun sarja viimeksi on telkasta näytetty. Todella hieno lastenohjelma, kuten olen sarjan omassa ketjussakin todennut ja Korppi on edelleen lempihahmoni.
Bleach. Joo, edelleen katson, vaikka anime etenee DBZ-tahtia.
Dragonball Kai. Turhista fillereistä karsittu DBZ on ollut mainiota viihdettä alusta saakka. Lopultakin pääsin myös näkemään DB:tä alkuperäisillä japanilaisilla äänillä.
Fairy Tail. Ihan hyvä tämäkin on ollut. Onneksi animaation taso koheni hieman ensimmäisten jaksojen jälkeen (kuten alkuanimaation parantelu, jne.).
Fullmetal Alchemist: Brotherhood. Parhaimpia (ellei jopa paras) tällä hetkellä lähetettäviä animeita. Pian tämäkin loppuu, enää kolme jaksoa nyt tätä kirjottaessa. Lopun lähestyessä on pitänyt jakso jaksolta paremmin otteessaan, ja kun ottaa huomioon, miten jännittävä ja koukuttava sarja on ollut alkumetreiltä lähtien, se on jo aika hyvin!
Keroro Gunsou. Avaruussammakoiden säätämistä on ilo katsoa, vähään aikaan en ole kylläkään tullut tätä katsoneeksi, joten täytyisi taas joku kerta saada aikaan.
Saint Seiya: The Lost Canvas. Masami Kurumadan eeppistä mättöeeposta modernimmalla, erilaisella piirrosjäljellä.
Giant Killing. Jalkapalloa valmentajan näkökulmasta, ei yhtään pöllömpi idea. Osaa pitää otteessaan oikein hyvin, matsit ovat paljon jännempiä, kun päähenkilöiden joukkueen voitto ei ole ollenkaan itsestään selvää, kuten monesti shoonen-sarjoissa.
Devilman Lady. Go Nagain klassikon uudelleenlämmittely, tylsemmän puoleisesta alusta huolimatta käynyt oikein mielenkiintoiseksi seurata.
Hellsing Ultimate ja Golgo 13. Kummastakaan ei aikoihin ole tullut uutta jaksoa, mutta jahka tulee, niin pitää heti katsoa. Hyvä kamaa, Hellsing OVA varsinkin.
Ashita no Joe. Legendaarinen nyrkkeilysarja, jota on pitänyt katsoa ilman minkäänlaisia tekstejä jo hyvän aikaa. Muuten tuskin vaivautuisin, mutta hei, se on Ashita no Joe!
Maison Ikkoku. Viikolla aloitin tämänkin klassikon. Animena se on katsottava, kun ei mangaa vaan ymmärretä tuoda Suomeen ja enkkuversion saatavuus on vähän mennyt penkin alle. Mutta eipä siinä mitään, loistava on animekin.
Legend of the Galactic Heroes. Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä, klassikoiden klassikko ja kaikissa sanan merkityksissä eeppinen avaruusooppera. Ensimmäiset 26 jaksoa takana ja tästä sarja todella vasta alkaa!
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
