Forum Replies Created
-
Posts
-
Katsoin äsken kolme Pokemon -jaksoa putkeen (originaaleja 1. kaudesta), viimeisinpänä jakso 20. "Hyvästi Butterfree". Ja aloin itkeä. On vain niin kamalan surullista, kun Butterfree lähti. – Vain alkuperäiset Pokemonit pystyvät tähän, vain ne ovat niin eeppisiä, jännittäviä, loistavia. Uusista jaksoista on kadonnut se vanhojen jaksojen taika.
Eilen latasin kaikki Pokemon -soundtrackit <3 Nyt olen kuunnellut niitä innolla, ovat niin nostalgisia ja ihania ^^
Niin, ihmiset, nyt olen alkanut pitää blogia Vuodatus -nimisellä sivustolla. Jos kiinnostaa, niin se on täällä näin.
Ei nyt kummempaa offia ollut.
Inu-Mimi wrote:
Kawamaru wrote:
oli haettava jokin toinen ilmaisohjelma ja pitkän etsinnän jälkeen päädyin Artweaveriin.
Hanki SAI. Paras mitä ole tähän mennessä käyttänyt. Se se vain on että siitä saa ilmaiseksi vain kokeiluversion, kuukauden ajaksi, olisi todellakin rahan arvoinen mutta ei piraattiversioiden löytäminenkään vaikeaa ole.
Kokeile ainakin.Jep, kokeilin sitä. Sain kaverilta piraattiversion. Se on muuten ihana, mutta 1. hieman vaikea käyttää (värityksen osalta ainakin – kyllä se kun opettelisi, mutta ei ole aikaa kun on niin paljon hommia ennestään…) ja 2. se ei suostu tallentamaan tai avaamaan tiedostoja. Ihana.
Noh, opettelen nyt tuota Artweaveria, ehkä siitä johonkin olisi.En ole aikoihin offaillut mitään, joten offaillaanpa nyt sitten~
Ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta piirtopöydän <3 Ihana, todella nätti ja tuntuu hyvältä (satunnaisesti jos ei käytä n. puoleen minuuttiin piirtopöytää, se saattaa syrjiä kynää mutta tämä ei piirtäessä ole ongelma). Maksoi vain 50 € O_O Herranjestas. Ainoa huono juttu on se, ettei se tykkää GIMPistä, joten minun oli haettava jokin toinen ilmaisohjelma ja pitkän etsinnän jälkeen päädyin Artweaveriin. Nyt siis olisi se opettelussa.
Täällä sataa lunta =3 Monet ihmiset kuulostavat pitävän tätä negatiivisena asiana, mutta itseäni se miellyttää ^^
…jäipäs taas lyhyeksi offiksi xD
Joululomani kyllä meni mönkään ja pahasti. En saanut niin mitään tehdyksi, vaikka olin kaavaillut lomalle hommaksi mm. sarjakuvani jatkamista, art traden suorittamisen ja kaverille kortin teon. Mutta niin se aika vain meni ja minä vain olin. Hmph. Nyt ärsyttää.
Hampaaseen on kai tulossa reikä kun vihloo, nyyh. Se on se sama hammas taas, hammaslääkärit sanoivat että siinä on synnynnäisesti huono kiillepinta ja se näköjään muistuttaa taas olemassaolostaan. Inhottavaa.
Anteeksi, nyt taitaa olla vain jokin ketutus päällä… Pitäisi käydä kaupassa, Kelalla ja hammaslääkärissä. Jos siis tietäisin missä päin täällä on hammaslääkäri (tätä se teettää kun menee eri paikkakunnalle opiskelemaan).
Katsoinpa äsken Prinsessa Mononoken =3 Ymmärrän täysin, miksi sitä on kehuttu. Todella hyvä elokuva, joka kerrankin ansaitsee kaiken julkisuutensa täysin.
Ja nyt minunkin osaltani kaikille hyvää joulua! (anteeksi, hieman myöhässä… ^^’)
23. päivä oli siis synttärini :3 Synttärit kuluivat hyvin (huolimatta 3 tunnin sähkökatkoksesta). Näin kaveriani, oli kakkua ja sain lahjoja ^^ Sain mm. makuupussin ja Viivi & Wagner -kirjan =D
Joulu sujui hyvin, tosin, vähän on huono olo – korvat lukossa, vatsaa vääntää ym. MUTTA se ei pilaa joulutunnelmaani =3 Sain viettää joulun yhdessä perheeni kanssa, mikä on tärkeintä ^^ Yhdessäolo on joulun sydän. Ja joulupukkikin kävi =3
Ja joululahjatkin miellyttivät ^^ Sain mm. pehmokissan, uudet kuulokkeet, koko Alfred J. Kwak -sarjan, ompelukoneen ja paljon muuta :3 Kuulokkeet yllätti ja sai minut huomaamaan, kuinka huonot kaiuttimet tietokoneessa on ^^’
Eipä kummempaa, hyvää jatkoa kaikille =3
Plagioinnista on ollut puhetta. Olen todella jyrkästi sitä vastaan, sekä minä (kotipuolessa) että ystäväni (netissä) olemme joutuneet siitä kärsimään. Eikä se todellakaan ole kivaa. Sitä paitsi – tämä nyt on enemmänkin henkilökohtainen mielipiteeni, mutta – jos tekee sarjakuvaa ja tietää plagioineensa muilta, ei kyllä koe sitä kunniakkaana. Itse en ainakaan kykenisi olemaan ylpeä sellaisesta.
Taustat ovat sujuneet hyvin. *helpottunut huokaus* Ja kädet menee jotenkin. Jalat ja nenä ovat pahin vastus nyt.
Kädet eivät siinä mielessä edelleenkään ole ongelma, että ainahan voi katsoa omasta kädestä mallia ja soveltaa siitä sarjakuvatyylisempi. Harjoitellaan vaikka neljä tuntia käsien piirtämistä, kyllä siinä alkaa hiljalleen kehittyä väkisin. Jaloissa sama juttu, ne ovat vain siinä mielessä harmillisemmat että niitä on vaikea katsoa eri asennoista (voisinpa taipua kaksin kerroin ja katsoa jalkoja täydellisesti takaapäin…)
Nenä kuitenkin on siitä ongelmallinen, ainakin minulle, että siitä ei vain tule järkevän näköinen. Siitä tulee niin… Niin… Outo. Nenästä on mielestäni vaikea tehdä sarjakuvatyylistä. Okei, siitä on monia versioita, mutta en koe nenän piirtämistä sarjakuvatyylisenä millään tavoin minulle ominaisena. Ah, näitä taiteilijan ongelmia.Mielestäni realismi – ainakaan tavaroiden kohdalla – ei ole kovin vaikeaa. Ei siinä mielessä ihmisenkään, katsoo mallia itsestään tai peilistä ja siinä se, mutta värien saaminen realistisiksi on se pahempi vastus.
Meillä on ollut koulussa alastoman mallin piirtämistä, sekä realistisena että vapaatyylillä. Että repikää siitä.Ensimmäisissä kappaleissa ei ole laulua eikä liioin sanoituksia, viimeinen on laulu. Ehkä jokin näistä nappaisi =3
Whispers In The Dark
Sadness Of The Heart
Colour My Heart
Colour My World
Sonic 2 Boss Music Orchestra Remix
Shoes of Glass
Ole hyvä =3Ja minä taas kaipaisin tällä hetkellä jotain japanilaista musiikkia, joka on perusluonteeltaan iloista ja energiaa antavaa (en tarkoita sillä nyt energistä, 100 km/h -vauhdikasta popitusta) =3 En nyt hae sokeripommi-iloisuutta, kuten Caramell Dansen on, vaan esim. Mirain kaltaista musiikkia =D
En. Toisaalta, nyt ei ole kamala makeanhimo, joten ei siinä mitään.
Onko sinulla kaulahuivia? Millainen?
Ne jotka eivät ole vielä tätä katsoneet, niin nyt on mahdollisuus! Elokuva on katsottavissa täältä!
Juuri äsken katsoin Rautajätin. Tein sille oman topicin tänne Tv ja elokuvat -osioon, niin nostalginen ja muistettava elokuva se on. Samalla kerroin oman mielipiteeni.
Katsoin viikko, pari sitten Topi ja Tessu -elokuvan. Tajusin, mitä olin pikkulapsena todella menettänyt. Noh, onneksi ostin sen DVD:nä, se oli niin hyvä elokuvakokemus. Nyt huomasin, että sillä on jatko-osa – päätin että katson sen vielä tänään, sillä ainakin originalista pidin. Elokuvien jatko-osilla on kyllä taipumus olla silkkaa höpönpöppöötä, mutta ehkäpä tämä tekisi poikkeuksen siihen.
Nyt sitten tietopohjaisen aloitusviestin jälkeen kerron oman mielipiteeni.
Rakastin tätä elokuvaa jo pikkulapsena, ja tämä onkin yksi nostalgisimmista elokuvakokemuksistani lapsuudestani. Tämä oli hyvin mieleenpainuva ja erikoinen, ja kiitän sitä että tämä näytettiin Suomessa televisiossa.
Mielestäni idea, sen ympärille rakennettu juoni ja toteutus kaikki toimivat erittäin hyvin. Elokuva on ulkonäöllisesti onnistunut ja idea on hyvä. Juonellisesti elokuva on rakennettu hyvin, se oli selkeä ja sisälsi sopivasti kaikkea, se ei ollut täyteen ahdettu rusinaperunapommi mikä pilaa elokuvan helposti. Elokuva sai minut sekä nauramaan että itkemään.
Tämä herätti myös ajatuksia. Elokuvan sisällössä on totuuden siemen: luultavasti ihminen toimisi oikeassakin tilanteessa täysin samoin. Kaikki, mikä näyttää pelottavalta ja vaaralliselta, sisäistetään vaaralliseksi ja se on pakko tuhota. Elokuvan lopussa kyllä järki alkoi pelata ja armeija oli onneksi jo laskemassa aseensa, kun se kirottu etsivä Kent meni pilaamaan kaiken (*murisee*). Itkin koko elokuvan lopun ajan ja anelin jotain itkuisella muminalla, vaikka tiesin että kyllä Rautajätti menee pysäyttämään sen ohjuksen omalla kustannuksellaan. Niin epäreilua, että hänen piti korjata jonkun toisen tekemä suuri vääryys. Kamalaa. Kiitos kuitenkin sille, että tässä viitattiin siihen, että Rautajätti ei kuollut lopullisesti.
Suosittelen tätä elokuvaa lämpimästi kaikille. Onnistunut ja hyvä kokonaisuus, ja edelleen yksi suosikkielokuvistani <3 (kunpa tämä löytyisi DVD:nä…)
Eilen väritin 7 piirrostani, vielä pitäisi 5. Teen kaverille lahjaksi vuosikalenterin =3 Hyvä lahjaidea niille, jotka pitävät piirroksistasi ja jos jaksat vaivautua sellaisen tekemään – omaperäiset ja henkilökohtaiset lahjat ovat aina sydäntä lämmittäviä.
Katsoinpa pitkästä aikaa yhden lapsuuteni suosikkielokuvan, Rautajätin. Saa aina hymyilemään, on idealtaan ihastuttava ja toteutukseltaan huikea. Myönnän, itkin lopussa – olen aina itkenyt lopulle, tuntuu niin epäreilulta Rautajättiä kohtaan. Ja tämä elokuva saa toisaalta myös miettimään ja herättää ajatuksia.
Tänään on hyvä sää, kirkas taivas eikä juuri tuule ^^ Tänään voisi käydä kävelyllä, eilen kun en ehtinyt hommiltani =3
EDIT: Ja minähän menin ja tein TV ja elokuvat -osioon topicin Rautajätistä. Olisi vain kiva kuulla, mitä muut ovat mieltä tästä nostalgisesta elokuvasta <3
Tottakai! =3 Sekä normi, että sellainen jossa se lakin kärki on yli metrin pituinen ja se roikkuu ihanasti taakse ja heiluu söpösti kun kävelee x3
Onko sinulla viimehetken kiireitä vielä ennen joulua? =3
Lacumm wrote:
Harmillista kuulla, että loppu ei ole niin "loistokas"
…
…mistä tällaista kuulit?Koska minusta se lopetus oli sarjalle juuri sopiva ja onnistunut. Kertoi hyvin, kuinka kaikki päättyi, eikä ainakaan minulla jäänyt mikään asia vaivaamaan. Onnistunut loppu, ja tuli onneksi sopivan ajoissa (sarja tuntui yrittelevän pientä venytystä, muttei onneksi ehtinyt pilaantua ennen loppua).
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
