Forum Replies Created
-
Posts
-
Yhtä asiaa aloin ajatella: miten voi valmistautua siltä, että jos/kun muuttuu zombiksi, miten voi minimoida itsensä vaarallisuuden?
Itselleni tuli ideaksi, että kun hommataan tämä suojapaikka tms. koetetaan löytää läheltä jokin sopiva paikka, johon mennä zombin pureman jälkeen, ennen kuin muuttuu zombiksi. Esim. rotko tai syvä kuoppa on hyvä. Toisinaan (oikeastaan läheskään usein) tietenkään tällaista juttua ei löydy, joten yksinkertaisimmillaan ketju ja munalukko riittää. Esim. kun zombi on vahingoittanut sinua, menet vaikkapa puun luokse, kahlitset itsesi kettingillä kiinni siihen munalukon avulla ja heität avaimen etäälle, jonne et yllä. Näin sitten, kun muuttuu zombiksi, voi olla ainakin varma ettei aiheuta niin suurta vaaraa vielä muuttumattomille ihmisille.
Noita on aika paljon (vaikka olen käynyt conissa vaan kaksi kertaa, ja molemmat oli KitaCon). Mutta sanon tämän nyt kahdella eri tapaa: ylipäätäänmissähyvänsä -kokemus ja jokintapahtuma -kokemus.
Tuo ensimmäinen lienee se, kun ensikertaa astuin coniin. Se tuntui tosi legedaariselle ja ikimuistoiselle (ja muistankin sen kyllä yhä ihan hyvin). Tunteet oli ihan pinnassa, kaikki oli aivan mahtavaa ja "normaali" elämä unohtui sekunnissa. Tuntui että sitä olisi voinut jatkua niin pitkään kuin mahdollista. Taisin olla aika ADHD -tilassa kun pääsin sisään muiden cossaajien keskuuteen.
No, tuo jälkimmäinen on joko FF Fight -kokemukset tai animekaraoke -kokemukset (älkää pakottako minua valitsemaan, kiitos, en osaa). FF Fightista olin kuullut, mutta itse juttu oli aivan huippu. Kävin kolme kertaa itsekin kamppailemassa – yhden kerran summoninoituna ja kaksi kertaa ihan kamppailijana. Ja mahtavaa oli. Tänä vuonna istuin vain yleisössä, mutta mahtavuus ei kyllä siitä laantunut tippaakaan.
Ja minä vain olen karaoke -ihmisiä. Jos jossain on karaoke ja minä pääsen paikalle, tulen hulluksi. Varsinkin tuolla – melkein jokainen kappale oli omalla koneellani ja oli sellainen, jota rakastin. Olisin voinut laulaa siellä vaikka koko illan…Anteeksi, anteeksi, nyt meni jaaritteluksi ^^’ Gomen. Next question:
Viimeisin elokuva, jonka olet katsonut, ja mielipiteesi siitä?Onnea Dentsille!
Ihanaa. Sain VIIMEIN tehtyä kaikki koulutyöt, jotka piti olla tehtynä koeviikolle (joka alkoi toissapäivänä, mutta se ei onneksi haittaa opettajia, kunhan koulun loppuun mennessä on niin hyvä). Pitkästä aikaa hieman vapaampi olo. Ja pian vuoden pituinen stressiputki päättyy. Ah… Taisin hymyillä tänään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ihan kunnolla.
Aika jännä juttu. Naruto-Arena ei toimi omalla koneellani vaikka sinne menisi mitä hiivatin kautta. Mutta kun joltain toiselta koneelta kirjoittaa osoitepalkkiin sen, niin johan menee. Koneeni ei kai tykkää Naruto-Arenasta xD
Suosikkiaineeni nykyään on ainoastaan äidinkieli ja kuvis. Kaikki muu sisältyykin sitten inhokkiin. Tämä on siis lukiotilanne, peruskoulussa pidin monesta aineesta mutta lukiossa kaikki on mennyt mälsäksi.
Katsoin eilen ensimmäistä kertaa Totoron (ihmetelkää pois – se on jokin kirous, että aina kun Totoro on tullut TV:stä, olen jossain missä ei ole TV:tä…). Rakastuin siihen elokuvaan ihan täysillä x3 Olen kauhea eläinrakasluonnonystäväkaikkeamuuta, joten arvata saattoi että vähän väliä vinkaisin sanan "ihana" tai "suloinen" kun Totoro siellä ruudussa touhuili x3
Kaunis lause, todella kaunis. Koko on sopiva ja muutenkin tekstiasu kunnossa =3 Linkki hieman häiritsi – se on toisakseen sommiteltu tuohon hyvin, laitettu paikkaa ilmaisevan sanan kohdalle, mutta toisakseen olisin halunnut tuon lauseen säilyvän "linkittömänä", ikään kuin koskemattomana (*outo?*). Tosin, näin se ei olisi toiminut:
"I’ve got my wings, but nowhere to fly."
DeviantArtSiis että tuohon alle olisi laitettu se linkki. Varsinkin, koska tuo lause on kirjoitettu pienellä. Mielestäni linkin kannattaa olla "vähemmän huomionarvoinen" kuin tuollainen kiva lausahdus. Mutta nyt koetin laittaa tuon "linkin" tuohon pienemmällä fontilla kuin tuo lause, ja silloinhan se on aivan liian pieni, näyttää suhrulta joka ei sovi lainkaan allekirjoitukseen. Ei hyvä. Joten, tältä kannalta katsoen olet laittanut linkkisi mukavasti tuohon =3 Joo, selitän taas outojani, älkää välittäkö ^^’
Annan 9½, koska tuo kumminkin on erittäin kiva =3 Tykkään x3
Itseäni kesässä ärsyttää, ainakin tulevaa kesää katsoen, ettei pääse minnekään. Siis, on kivaa olla kotona, joo, mutta haluaisin päästä käymään jossain missä kouluaikana ajan puutteen vuoksi ei pääse käymään. Mutta, tämä kesä tulee olemaan tylsä. Istun kaiket päivät kotona yksin, kuulostaako kivalta?
Varsinkin, kun täällä ei ole yhtään kavereita. Kaikki asuvat kaukana, ja kylällekin matkaa on reilu 20 km, ei huvita joka päivä lähteä käymään kun ainoa kulkuneuvoni mitä omaan on polkupyörä.Nyt v*tuttaa pitkästä aikaa taas ihan tositosissaan. Ihanaa.
Tiistaina jouduin menemään kouluun, vaikka minulla oli huono olo (kiitos äiti). Noh, iltapäivällä mittasin lämmön – Ta-DAA!, kuumetta löytyi. Ilmankos heikotti. No, kuumetta jatkui keskiviikkoon.
Torstaina heräsin puoli viideltä aamulla siihen, että korvaani koski aivan jumalattomasti. Lisäksi, kun nousin ylös, minua huimasi ankarasti ja oli muutenkin erittäin huono olo. Puoli yhdeksään mennessä, jolloin äiti lähti viemään minua terveyskeskukseen (olin saanut ajan kello kymmeneksi) olin ehtinyt oksentaa neljä kertaa ja viidennen kerran autossa. Noh, terveyskeskuksessa lääkäri totesi minulla olevan ERITTÄIN PAHA korvatulehdus (korvassa nestettä, niin paha ettei korva aukea – nyt se on ollut kolme vuorokautta putkeen jatkuvasti lukossa). Plus tuohon vielä oksennustauti.
Eli, ti-ke sairastin kuumetta ja torstaina sain yhtäaikaa pahan korvatulehduksen ja oksennustaudin…Eilen oli äitini ja isäpuoleni häät, yay! =3 Olen siitä toki hyvin iloinen, mutta koko viikko on mennyt hääjärjestelyihin. Vaikka olen sairas, minua on työllistetty ankarasti kaikki se aika mitä olen hereillä (enkä ole
oikein päiväuniakaan saanut ottaa…). Joten lepäämiselle on jäänyt suhteellisen lyhyt aika, mikä näkyy juuri nyt erittäin väsyneenä ja heikkona olona ja raskaana v*tutuksena. Elämä osaa heittäytyä kyllä välillä ihanaksi…Kahden viikon päästä kesäloma. Erittäin ristiriitaista: se tuntuu liian pitkälle ajalle, ei jaksaisi lukiota päivääkään. Mutta se on myös liian lyhyt aika, sillä en todellakaan ehdi tehdä (varsinkaan nyt sairastelun ja häiden vuoksi) kaikkia koulutöitä, mikä johtaa hylkäykseen…
Joo, taisi tulla selväksi että olen todella ärsyyntynyt.
Erittäin moni asia. Olen pahoillani, mutta toisinaan vaan tekee mieli valittaa kaikki ulos. Ja tämä jos mikä on hyvä palsta siihen, ei tarvitse muita topicceja pilata sontaan.
– Olen ollut eilen ja tänään kuumeessa.
– Kaverini antoi ihan minua ärsyyttääkseen linkin videoon, jossa joku pelityyppi hakkaa suosikkihahmoani.
– Kurkku on kipeä, pää on kipeä, nenää kirveltää…
– Tekisi mieli itkeä, muttei viitsi kun perhe on kotona.
– En syönyt lämmintä ruokaa tänään, joten nyt en ilkeä mennä syömään keittiöön jossa perheeni majailee, he alkaisivat valittaa.
(joo, nyt tämän perusteella minun ajatellaan eristäytyneen perheestäni aikalailla mikä on ikävä kyllä hieman totta…)En ikuna, vaikka se kuulemma suosittu onkin. En edes tiedä, mitä siinä tehdään, ainoa ymmärrykseni on että Okami on jokin auringon jumala. Vai?
Naruto Ultimate Ninja?
Nyt kun luen muiden viestejä ulkomaanmatkailusta, tunnen itseni erittäin rajusti ulkopuoliseksi. Harmittaa yhä enemmän etten ole juuri käynyt ulkomailla, mitä nyt laivasta nähnyt Ruotsin ja Ikeassa käynyt parin tunnin hujauksen kuten tuossa muutama viesti sitten sanoin. Ännngh… *iskee pään pöytää vasten*
Äiti antoi onneksi periksi ja sain jäädä tänään koulusta pois eilisen kuumeen takia. Äiti kun yleensä ei ajattele sitä "yksi kuumeeton päivä poissa koulusta" -sääntöä vaan tuputtaa heti kouluun kun lämpö on alle 37, mikä yleensä johtaa siihen että päivällä on todella huono olo (mitä luultavammin siksi, että kuume nousee – en minä sitä voi tarkastaa, minulla ei ole tapana kuljettaa kuumemittaria mukana).
Löysin mukavan pelin, niin ulkoasultaan kuin idealtaan kiva =3 Reach For The Sky -pelissä hypitään taivaaseen kirjoja pitkin. Kyseessä on siis vain korkeuden ja pisteiden tavoittelua, eikä tässä ole kyse mistään "alareuna lähestyy, pidä kiirettä" -tyylisestä. Saa valita pojan tai tytön. Erikoista tässä on se, että kun putoaa, tyyppi tupsahtaa maahan kuin mitään ei olisi sattunutkaan (ei siis tätä yleistä "veriroiskahdus Game Over -teksteineen" -tyyliä). Mukava löytö =3
Vanhoja ja uusia Turtleseita verrattaessa huomaa muuten, että heidän persoonallisuutensa on rapissut pois. Esim. näkyykö nykyään neljää kilpparia haaveilemassa pitsoista? Eivät ne taida edes muistaa enää, mitä tuo ruoka on. Ja heidän mestari Tikkunsa on kai jäänyt vähin äänin eläkkeelle, ennen hän veti taistelun kärjessä vaikka millaiset turpakäräjät kilpparioppilaidensa apuna mutta nykyään häntä juuri tuskin näkyy, mitä nyt vilahtelee aina satunnaisesti jaksoissa. Lisäksi, ennen niistä löytyi runsaasti mahtavaa huumoria, nykyään tuo huumori on aivan erilaista eikä edes koukuta paljoa. Ja heidän yksilöllisyytensä… Yksi on pomo, toinen riehuja, kolmas pelle ja neljäs nero. Noin yksinkertaisesti sen voi sanoa. Ennen vähän jokainen saattoi toilailla, esim. tämä nykyajan mahtipontinen Leokaan ei ollut niin täydellinen kuin nykyään.
Matkailusta puheenollen, en ole käynyt muuta kuin Ruotsissa enkä sielläkään pitkään. Laivasta käsin olen nähnyt Ruotsin rannan (en kuitenkaan päässyt astelemaan maaperälle, silmät ainoastaan tutkiskelivat maisemaa) ja sitten Ikeassa käydessä (viimekuussa). Ja sekin oli joku parin tunnin reissu. En siis ole juuri yhtään poistunut kotimaasta ja sekös tässä ärsyttää. En taida koskaan nähdä maailmaa naapurimaata vilauksen verran enempää.
Joo, täällä on ollut totisesti puhuttu ihan totta nykyajan lasten ohjelmista. Ne ovat juuri noita kolmea kategoriaa: väkivaltaisia, ihmisistä hammastikkulaihuus- ja maailmankaunein -esikuvia antavia tai sitten niin lälläreitä ettei kukaan niitä pysty ilman ällötysoloa katsomaan.
Mutta, ihmiset: mitä hyviä vanhan ajan lastenohjelmia muistatte?
Omasta mielestäni vanhat Pokemon -jaksot ovat vanhojen lastenohjelmien parhaimpia muistoja. Jakso jaksolta juoni eteni ja pysyttiin sentään asiassa. Viimeksi puoli vuotta sitten katsoin yhden jakson nykyisistä Pokemoneista ja kaverini selitti minulle, kuinka joka jaksossa pompahtaa esiin aina uusi Pokemon ja se on vaan randomia sekoilua. Ei oikein lämmitä.
Alfred J. Kwak on myös yksi suosikkejani =3 Tykkään, kovasti tykkään <3Ah, ihanaa, minulla on kuumetta ja äiti laittoi silti kouluun x< Huomenna en kyllä mene. Äiti vaan on sellainen, että suurinpiirtein pitää olla raaja poikki että saa olla pois koulusta.
Tässäpä yksi video, jolle ekalla kerralla repesin ja myöhemmin olen aina vähintään hymyillyt xD
EDIT: edelliseen viestiin viitaten… Tuo video, jossa Hidan nauraa hidastetusti… Repesin niin pahasti että olin oksentaa äsken juomani teet ulos x”D
EDIT2: Vielä pari videota, eräs Kisamevideo ja siihen jatko-osa x”D
Arty-chan wrote:
Ei. Ei yaoita, sen lupaan. Oikeasti, ei mun hermot kestä kirjottaa semmosta xD Oon saanu traumoja pelkästä lukemisesta -.-’
Eli joo, EI yaoita. Hehah.Luojan kiitos. Kiitos. Olen sinulle ikuisesti kiitollinen, voin siis huoletta jatkaa tämän sarjan lukemista x3
Nyt kyllä järkytyin aika pahasti kun luin tuon uuden Naruton (sehän on nyt siis Shippuudenia).
Eniten siksi, että KIRJAN TAKANA OLI MINUN PIIRROKSENI. Mitä hattivattia? Olen lähettänyt sen puoli vuotta sitten, luulin että se menee vaan toimitukselle joulukorttina (piirroksen takana oli joulutoivotukset) ja nyt se pompahti esiin MANGAN TAKAOSASTA!? Mitä hitsin pimpulaa…
Niin, sitten myös järkytyin hieman siitä, että manga oikeasti ihan JUOKSEE animeen verrattuna. Yksi kirja kattaa aika monta jaksoa animesta. Kun kysyin kaveriltani, kuinka kauan menee ennen kuin manga pääsee siihen kohtaa missä olin animessa menossa (taisin olla silloin 2. tuotantokauden lopussa). Kaverini sanoi muistaakseni puoli vuotta enkä ollut uskoa. Mutta nyt kyllä uskon tuon lukemisen jälkeen.
Harmittaa. Enkkumangassa kansien reunat vaihtui mustiksi ja se oli tyylikästä. Olisi tehty samoin suomenkielisessäkin, se oli hieno x3
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
