Nanakin

Totta on, että Usopp on kivaa vaihtelua ainaiseen machoiluun jota ainakin Luffy, Zoro ja Sanji osaavat aina esittää, mutta jotenkin viime aikoina se on alkanut ärsyttää. Johtuu ehkä siitä, että mieluummin se olisi mun puolesta saanut lähteä menemään kun jo kerran erosi. Usopp vs. Luffy oli aika mahtava, ja olin kyllä välillä Usoppin puolella, ja silloin oli paras fiilis koko hahmosta. Sitten kun se melko luuserimaisesti palasikin Olkihattuihin, ei jäänyt kauheen hyvä maku suuhun. Pikkuhiljaa kaikki tapahtumat vaan alkaa olla niin eeppisiä, kaikki Zoron uhrautumiset Kumalle ja melkein jokainen Luffyn tappelu. Vaikka on heikko, niin ei silti tarvisi olla luuseri, sitä Arlongin pusutyyppiä vastaan se tappeli asenteella, sama juttu Ms. Merry Christmasia ja Mr 4 vastaan. Mutta viime aikoina se ei ole tehnyt yhtään mitään. Ampui sen maailmanhallituksen lipun, pisteet siitä, mutta Oarsia tai pasifistoja vastaan ei tainnut Usoppista juuri olla apua. Huumoria hahmosta tietty saadaan silti revittyä. Ehkä pitäisi vaan hylätä se ajatus että kaikkien pitäisi olla suuria sankareita. Kyllä Usopp osaa olla urheakin jos vain olosuhteet on sopivat, miksi sen vaan aina on pakko palata siihen tavalliseen pelokkaaseen luuseriuteen kun sitä suurta taistelutahtoa ei enää tarvitakaan.

Jotenkin mua pelottaa, että muut olkihatut muuttuvat pikkuhiljaa tyhjiksi ja vain Zoro ja Luffy oikeasti muuttuvat ja vaikuttavat asioihin. Zoron ja Kuman välit ainakin on mielenkiintoista katseltavaa, Luffy nyt sitten onkin pakosti esillä kun on se kapteeni. Mutta kaikki nää Brookit, Chopperit, Robinit ja Usoppit. Brook on jotenkin niin cool, että en välitä vaikkei se olekaan niin mahtava taistelija ja aina suuressa osassa. Chopper tsemppaa aina tarpeen tullen, ja antaa ehdottomasti kaikkensa. Robin mua vähän häiritsee kun se on niin hiljainen, mutta on hienoa aina kun se aina tietää kaiken historiasta. Kun se kertoi Namille nereidisaaren historiasta ja kalaväen syrjinnästä, ja aina kun se lukee poneglyfejä ja enemmän vaietusta historiasta ja muusta suuremman luokan asioista selviää tulee hyvä fiilis. Chopper ja Brook on siis cooleja hahmoja, eikä ne oikein osaa mua ärsyttää, Robinilla on se historiasysteemi joka pitää itse hahmonkin mielenkiintoisena, Nami on vähän pakostikin suuressa osassa, ainakin laivamatkoilla, kun se on laivan navigaattori ja Zoro, Luffy ja Sanji taas on yksinkertaisesti makeita hahmoja, ja niitä kelpaa katsella vaikka millä mitalla. Ja Franky on kaikessa kyborgiudessaan ja pervoudessaan mahtava. Usopp taas on kiinnostava melkein ainoastaan sen huumorin takia, sen unelma ei tunnu koskaan etenevän, ja se urheus on tuntunut menevän koko ajan taaksepäin. Tietty vastustajat kovenee, eikä Usoppin juonet enää vaikuta oikein mitenkään vastustajaan. Sitä pusukalaa vastaan joku liekitetty viinapullo ehkä toimikin, mutta yritäppä samaa Kizaruun. Nyt kun Kizarun ansiosta Luffyt ja Zorot näyttää heikoilta, näyttää Usopp vieläkin heikommalta. Viime kirjassa pidin varmaan eniten siitä kun Luffylla ja Zorolla ei ollut mitään jakoa. Zorolla nyt on aina näitä haavoja joiden ansiosta se ei pärjää, mutta sitten on hieno katsella parin kirjan päästä kun se on parantunut ja kurmuuttaa entistäkin paremmin vastustajiaan. Luffyn voittamattomuuskin hajosi pahemman kerran, oli kyllä kiva huomata Luffynkin tajuavan, että kaikkia ei voi voittaa.

Branca oli entinen animaattori, mutta Branca myös on entinen animaattori. Vaikka kuinka olisi kuollut. Ja vaikka kyseessä olisikin kielioppivirhe, tuskin kukaan jaksaisi mistään niin pikkiriikkisestä huomauttaa, kuulosti pikemminkin siltä että jollain oli tarve päteä, ja huomauttaa tietävänsä jotain mitä kirjoittaja ei välttämättä tiennyt. Eihän tätäkään kommenttia olisi tarvittu.

Aku Ankoista en ole jaksanut välittää vähään aikaan. Lehti oli joskus tilauksessa, mutta sitten sitä mietittiin ja todettiin ettei ole rahojen arvoinen. Kunnon tarinoita tulee niin harvoin, puhumattakaan niistä taskukirjoista. On ihan hauskaa luettavaa, kunnes alkaa pikkuhiljaa kaipaamaan jotain muuta kuin sitä samaa vanhaa. On pari piirtäjää, jotka osaavat tehdä hyviä tarinoita. Ainakin kaksi piirtäjää, joista toinen teki hyviä tarinoita ja toinen hyviä tarinoita pohjautuen edellisen tarinoihin. Molemmat hyviä, mutta melkein kaikki loppu onkin sitten niin kuraa, että mieluummin kulutan jonkun muun rahoja johonkin muuhun.

Sangatsulaiset köröttelivät kohti pahamaineista Muumilaaksoa, vauhti oli tosin melkoisen hidas, sillä kamelin hevosvoimat olivat vähäiset. Dents ohjaili kameliaan ja siihen köytetyssä asuntovaunussa sangatsulaiset alkoivat tehdä kukin mitäkin. Blackbeard, Devilman ja Gawonarus katselivat matkatelkkaristaan Mauritanian mutapainin maailmanmestaruuskisoja. "Anna mennä, Ould Haidallah!", Devilman kiljui kun hänen suosikkinsa nosti mutakökkärettä heittääkseen sillä vastustajaansa. "Turhaa touhua", Monninen tuhahti, "merisimpanssi Saul ennusti Maaouya Ould Sid’Ahmed Tayan voittavan." Nanakin ja eerol jatkoivat tyytyväisinä uniaan asuntovaunun extralargeissa porealtaissa, joita löytyi vaunu perältä kolme kappaletta. Valitettavasti vaunun hyppyallas oli suljettu, sillä ponnahduslauta oli epäkunnossa.

Yhtäkkiä, kaikkien yllätykseksi yhdestä kaapeista alkoi kuulua epämääräistä huutoa. "Turpa kiinni!", omiin maailmoihinsa vajoutunut eerol karjaisi ja heitti kaappia kumiankalla. Monninen rohkesi avata kaapin oven, ja yhtäkkiä lattialla makasi mystinen henkilö. Oranssista lapusta hänet tunnistettiin Kawamaruksi. Kawamaru aukaisi suunsa puhuakseen: "…

Missäs päin Lontoota sie an&ri oikein majailit? Ja kerro ihmeessä mitä muuta siellä teitte, näin kesän alussa siellä kanssa käyneenä vähän kiinnostaa.

Tänä kesänä oon onnistunut tavoitteissani aika hyvin, tavoite oli mennä melkein joka päivä pihalle jne. ja nyt ainakin viimeisen pari viikkoa oonkin ollut rannalla joka päivä. Jonkun yhden sadepäivän tossa pari viikkoa sitten nyhjäsin kotona, mutta muuten onkin tultu hyödynnettyä kivoja ilmoja. Ajattelin vaan, että sitten kun oon jossain tappavan tylsällä filosofian tunnilla niin voisi ehkä vähän kyrsiä jos koko kesän olisi vaan datannut sisällä.

SlamDunk: Kannattaa kyllä tota YuYu Hakushoa ainakin jonkun verran lukea. Ei mitään ihan niin hienoja ja fiksuja tarinoita kuin HxH:ssa, vaan nimenomaan tavallista shounenia, joka tosin on toteutettu todella hyvin. Todella perusidea, jotain tapahtuu, ja päästään mättämään vihollisia. Ja ihme kyllä se jotenkin toimii uskomattoman hyvin.

MM-kisat on nyt sitten pelattu. Katteltiin kaverilla se peli, sieltä löytyy videotykki ja valkokangas. Vähän ehkä isompi kuin meidän telkkari. Ei pelinä ehkä mikään aivan mahtava, mutta ohjelmasta vastasi kyllä ne muut 8 tyyppiä. Olis kyllä mun puolesta saanut mennä rankkareille kun ei oikeastaan mitenkään kauheasti ollut väliä kumpi voittaa. Ehkä vähän Espanjan kannalla, sitäpaitsi pistin euron likoon sen puolesta. Ja Paul oli jälleen oikeassa. On se kyllä aika kova mustekala. Ja pelin jälkeen joku sai mahtavan idean, vaatteet päällä uimaan. Ja oli hauskaa. Oli muuten se ennen peliä tullut päättäjäissysteemi aika hieno. Jäi soimaan päähän Waka Waka, joten pakko oli heti mennä kuuntelemaan Youtubeen. Ihan jees biisi.

Läpällä sen kyllä heitinkin, tottahan se nyt on aika selvää että turhaan siinä saisi vakuutella ihmisille, että tässä nyt olisi tätä parempaa mangaa, eli heitä jo veks noi sun Narutos. Eihän se Narskakaan mikään kauhean huono sarja ole, kertoohan se suosiokin kai jotain. Mutta kuten monta kertaa aiemminkin, päädyn tälläkin kertaa toteamaan, että niitä parempia löytyy vaan niin paljon. Ja tietenkin kyseessä on vain oma henkilökohtainen mielipiteeni asiasta, mutta jos ei mielipiteistä kiisteltäisi niin mistä sitten?

Tässä yksi ilta rupesin katselemaan mun hyllyäni, ja jouduin toteamaan että melkoisen shounen-painotteiselta näyttää. Yksi seinensarjakin sieltä löytyy, mutta siihen se taitaakin sitten jäädä. Seuraavana tuli mieleen, että olen käytännössä ostanut vain ja ainoastaan sarjoja, joita joku jossain on joskus suositellut. Paitsi kun kyseessä oli Shaman King ja yksi randompokkari enkkunarutoa, joka löytyi joskus muinoin divarista halvalla. Enpä sitä silloinkaan oikein osannut arvostaa. Tiedä sitten mitä uutta Naruto toisi tullessaan jos sitä jaksaisi vääntää eteenpäin. Oikeastaan mun hyllystäni ei löydy mitään muita "pettymyksiä", vaikka tuskin niistä voi puhua pettymyksinä kun en paljoa alun alkaenkaan niiltä odottanut. D.Gray-Manit, Slam Dunkit ja Air Gearit on kaikki hyviä sarjoja, Soul Eater ykköspokkarin perusteella vaikutti melkoisen tavalliselta sarjalta, mutta kakkospokkarin valikoiman vähyyden takia Lontoosta ostaneena piti muuttaa sitä käsitystä pikkaisen. Melkein kaikki siis lukemisen arvoisia sarjoja, mutta silti kallistun YuYu Hakushon, Hunter x Hunterin ja ehkä parin seuraavan kirjan verran Gintaman puoleen, kun pitää päättää että mihin sitä rahansa tällä kertaa kuluttaisi.

Yoshihiro Togashi osaa sitten tehdä hienoja kansia. Klik, klikkade, klikkaderna.

Someone wrote:

Expectations crushed in 0,1 seconds.

Totta. Jotenkin kuvittelin, että kun se toinen sarja oli jotain sellaista mikä pelkän kannen perusteella näyttää asialta jota en tökkisi pitkällä tikullakaan, ajattelin toisen sarjan olevan pakosti täydellinen vastakohta, eli jotain uskomattoman mageeta shounenia. Vaikka tietty sen tajuaa, että OP, Naruto ja Bleach kilpailevat jo valmiiksi keskenään, ja siinäkin on päällä vielä Hopeanuoli. Eli jos Sangatsu nyt toisi Suomeen vaikkapa YuYu Hakushon, kaikkoaisi kaikki Bleach- ja Naruto-fanit, koska ne tajuais kuinka paljon parempi YuYu Hakusho on! Toisaalta, saatavilla on jo alunperinkin se huomattavasti parempi vaihtoehto OP… Ja kyllä, tiedostan kuinka tyhmää on yrittää valottaa ihmisille heidän makunsa olevan väärässä, ja minun yksiselitteisen oikeassa, pakko oli vaan taas vähän mollata näitä vallitsevia ykkösmangoja. Paitsi sitä OP:ta. Mun pieneen päähäni ei mahdu se tosiasia, että jollakin voi olla erilainen maku kuin mulla. Mutta eihän sen tarvikaan mahtua, olenhan manganörtti, minä olen oikeassa, muut väärässä! Mutta kuitenkin, Hamsteripäiväkirjat? Kertoo hamsterin kasvatuksesta? Eihän noin kummallinen idea yksinkertaisesti voi toimia! [Sanoo ihminen joka lukee erästä toista kummallista ideaa kuin Hunter x Hunteria tai OP:ta. Eli hyvin mielellään.] Banaani sille joka arvasi mistä sarjasta oli kyse.

Mutta tuota. Tuli vähän härö olo tässä yks päivä, kun kaveri esitti mulle kysymyksen: "Mikset sä tykkää suolakurkuista? Siis… miks?" Niin, miksi? On mulla kieltämättä aika välkkyjä kavereita. Samainen kaveri tosin on menossa Kaarilan kurakouluun, keskiarvoraja on suoraansanottuna naurettavan alhainen. No ei nyt, aina pitää vähän kettuilla kun mun kavereista mä olen the toisiks paras koulumenestyksen suhteen. Keskiarvo hulppeat 8,25. Toinen kamuli nimeltään Jormalainen on aika kannustava. Heti ekana kun näki sen ensimmäisen tyypin, rupes heti toitottamaan, että se ei tod. pärjää lukiossa. Kannustavaa.

Omg, nyt joku kuitenkin tuntee Iivosen ja mun salaistakin salaisempi henkilöllisyys paljastuu. Nimenomaan sen salaisen identiteettini takia käytin Traconissakin naamaria.

Blackbeard wrote:

Tsemppaan kyllä altavastaajaa, eli Uruguyayta.

Ikävä murskata kova tsemppaus, mutta Paul ennusti Saksan voittavan.

Itsekin toivoisin sen Uruguayn voittavan, olisivat mun puolesta saaneet voittaa jo sen Hollanninkin kun niin ankarasti lopussa tsemppasivat. Ja totta, Forlan on kova. Tai ainakin se laukaus on. Yleensä muutenkin kannata paljon mieluummin sitä altavastaajaa, ellei kyseessä satu olemaan Argentiinan peli jolloin tietenkin kannatan sitä mun lempijoukkuetta. Mutta siis, joku Brasilia on voittanut mestaruuksia ihan tarpeeksi, ja se on oikeastaan ihan sama voittaako ne sen vai ei. Jos ne ei menesty, niin sitten vaan povataan, että seuraavalla kerralla voitetaan sitäkin kovemmin. Jollekin randompikkumaalle sitten olisi aivan uskomattoman iso asia voittaa futiksen MM. Sanotaan vaikka Suomelle. Miettikää kuinka helmi olisi, jos Suomi ensin onnistuisi vaikkapa pullalla selviytymään MM-kisoihin ja siitä sitten neljän sakkiin. Sanotaan nyt vaikka että lohkojen kanssa kävisi aivan tajuton pulla. Moinenhan ei tietty ole kovinkaan mahdollista, sillä ne huonoimmatkin joukkueet MM-kisoissa on oikeasti paljon parempia kuin Suomi. Repesin muuten, kun joku lehti oli kysellyt ihmisiltä, että miten Suomi pärjää jalkapallon MM-kisoissa. Joku pari tyyppiä oli vastannut, että "kyllä se Suomi varmaan ainakin Italian voittaa, olen seurannut jalkapalloa aika paljonkin viime aikoina." Siinä jutussa oli kuulemma sitten vaan mainittu, että Suomi ei ole MM-kisoissa.

Ja hihii, Inu-Mimin viestit on hassua luettavaa.

Kaikilla on niin törkeästi sarjoja. Kannattaa lukea shounenia niin et varmasti raaski tutustua liian moneen sarjaan yhtä aikaa edelleenkin jylläävien kilometrisarjojen kanssa.

Suomalaista:

One Piece 1-52
Black Lagoon 1-4
Hopeanuoli 1
Salapoliisi Conan 2, 11, 13, 22, 24-37, 47, 52-57

Englanninkielistä:

Detective Conan 2
Soul Eater 1-2
Dr. Slump 1-2
Naruto 26
Slam Dunk 1-2
Shaman King 1-2
Air Gear 1
YuYu Hakusho 1-4
Reborn! 1-6
D.Gray-Man 1
Gintama 1
Hunter x Hunter 1-26

Ja lopullinen vastaus tuntuisi olevan 131. Harmittaa kyllä vähän, kun ainakin ton Naruton, Shaman Kingit ja Conanit voisin melkein myydä jonnekin, mutta kun niistä maksetaan niin turkasen huonosti.

Jos nyt meinaat sitä, että osassa 42 jäi kesken, niin ehkä se vähän jäi mystiseen kohtaan. Mutta sarjaa oli jo muutenkin venytetty vaikka kuinka kauan, toisten mielestä jo Cell-saagasta lähtien, toisten mielestä Buu-arcista. Kuitenkin oli jo aikakin lopettaa se. Sitäpaitsi, jatkuihan se. Dragonball GT? Tosin siinä ei tainnut enää kauheasti näkyä Toriyaman kädenjälki, enkä oikeastaan tiedä kovin hyvin kun en oo kun pari hajanaista jaksoa nähnyt Youtubesta.