Forum Replies Created
-
Posts
-
// No voi kökkö, ehdin jo kirjotella uuden alotusviestin, mutta laitanpa sen sitten seuraavalla kerralla. Jos ehdin.
..vanha tuttavamme The Vegito. Pikkuhiljaa The Vegito oli alkanut kuvitella olevansa Holmesin lisäksi myös L. Nyt hän oli jahtaamassa Blackbeardin tulppaanien murhaajaa. Joku nimittäin oli julmasti käynyt katkomassa ne jo pari viikkoa sitten, juuri kun Blackbeard oli käynyt hakemassa lähimmästä Plantagenista uudet tulppaanit, julma Monni tuli ja napsi tulppaanit suuhunsa. L-The Vegito pysäytti Monnisen karatepotkulla jonka veroista saisi hakea kauan. Monninen jysähti asfalttiin rajusti, ja sivusta katseleva Dents päätti puuttua asiaan. Hän oli katsellut suomalaista viihdeohjelma Putousta naaupurin ikkunan takaa, ja oli ilmeisesti saanut vaikutteita siitä. Dents kiljaisi:"Ime parsaa!", ja potkaisi The Vegitoa vasempaan korvaan. Vasen korva sattui olemaan Vegiton Akilleen kantapää, ja tämä kiljaisi kovaan ääneen ja kaatui tuskissaan maahan. Toisesta suunnasta juoksi kovaan ääneen karjuva Blackbeard, joka oli napannut aseekseen naapurin ruohonleikkurin. Eeppistäkin eeppisempi karkumatka hurjistunutta BB:tä pakoon alkoi. Blackbeard katsoi syylliseksi myös Dentsin, joka oli vaanimassa mahdollisia takaa-ajajia kulman takana roskalavalla, ja näin Monninen ja Dents juoksivat pakoon Blackbeardia ja mukaan liittynyttä The Vegitoa joka halusi kostaa parsahyökkäyksen tehneelle Dentsille. Porukka saapui läheiselle kauppa-alueelle, ja Monninen ja Dents pinkaisivat Valintataloon piiloon. Dentsin onnistui kätkeytyä pakkasaltaaseen, mutta Monnisella ei käynyt niin hyvä tuuri. Hän jumittui nurkkaan, ja näki molempia käytäviä pitkin lähestyvät vihaiset kasvot. Monnisella oli suunnitelma. Hän kaataisi viime hetkellä kaljalavat Vegiton päälle, ja sitten pinkaisisi kohti pakasteosastoa.
Johanna-chan wrote:
Se homoilee iha julkisesti yms.
Jotenkin vähän outo lause.
Onhan niitä uusia tyyppejä tullut, seiskalla tuli yks virolainen tyttö, joka oli aika lailla eristäytynyt muusta luokasta. Tuppas jäämään kiinni kuolemankääryleistä, ja käytti melkosen voimakasta hajuvettä. Siinä kaikki mitä siitä jäi mieleen, se jossain kohtaa rupes käymään aina harvemmin ja harvemmin koulussa, ja lopulta sitä ei näkynyt enää ollenkaan.
Kasin alussa tuli kaksikin oppilasta, tyttö ja poika. Tyttö oli vähän erikoinen, julisti homopornoa oikeinkin ihanaksi, ja pukeutui aika jännästi. Se sitten lähti parin ekan kuukauden aikana jonnekin toiseen kouluun. Poika on vieläkin luokalla, ja se on kyllä ehdottomasti näistä uusista tyypeistä paras. Tuppaahan se vähän köllittämään, mutta saa siitä aina välillä hyvät naurut. "Ope, ope, mua sattuu ihan kauheesti. Mä sain äsken sähköiskun."
Niin ja joo, yks oppilas muutti pois viime kesänä, ja tuli nyt sitten takasin tähän kouluun parin ekan viikon kouluviikon aikana.
Ei edelleenkään kuvastanut musiikki naisen elämää, eikä ollut oikein mikään noista edellämainituistakaan. Vinkkejä, musiikki on ollut lähinnä jotain rumpujen päristystä ja nainen kuoli pudotessaan korkealta. Ja nainen siis kuoli vasta kun musiikki oli loppunut, ja nimenomaan siksi että se loppui.
Ei oo vaihtunut, ellei sitten Sangatsun sivut ja Antti-setä valehtele. Eli Antti-setä on suomennellut alusta asti, en sitten osaa sanoa onko siinä ollut velipoika mukana vai ei. Tuolla julkaisuissa kyllä nimetään mukaan myös Heikki Valkama, mutta nyttemmin blogissaan Antti-setä on kyllä puhunut ihan itsestään kun on maininnut OP:n kääntämistä.
Ja tarkistin vielä, 8. pokkariin asti oli velipoika Heikki mukana, mutta 9. kirjasta lähtien Antti-setä on suomennellut ihan itsekseen. Ellei ne pokkarit sitten valehtele.
Kuten vähintäänkin kunnon amerikkalaisleffassa, räjähti miljoonaan palaseen. Ilmeisesti ankan lounaalla nauttima kuuma habanero-kastike oli liikaa sen yksinkertaiselle elimistölle. Koko poppoo oli nyt yltä päältä keltaisen liman peitossa, paitsi Hisoka, joka jumalaisilla reflekseillään oli onnistunut suojautumaan bungee gumia käyttäen. Kaikki olivat jo varmoja että tämä tarina oli lopussa, mutta sitten tapahtui jotain varsinkin kummallista. Ankan palaset alkoivat pikkuhiljaa liikehtiä, ja hetken päästä ne kaikki kasaantuivat yhteen möykkyyn, ja siitä alkoi muodostua kumiankka. Puskasta pamahti Piccolo huutaen: "No voi #%&!!#! Miksi tässä aina käy näin?" Hisoka alkoi tulittaa ankkaa kävyillä, mutta jostain syystä ne eivät tehonneet. Ankka alkoi nauraa bassonauruaan epämiellyttävä ilme kasvoillaan, ja porukka alkoi panikoimaan. Monnisen hermot eivät kestäneet, ja tämä pinkaisi piiloon Fierin saunamökin kellariin.
"Voi ei! Mitä me voimme tehdä?", paikalle saapunut Dents kiljaisi.
"Uskomatonta, Sasukeihquttajan lisäksi ankka on Cell", Cadmium mutisi.
"Kuinka tuollaisen oikein pystyy voittamaan?", Devilman huusi, "Tällaisen pulman ratkaisemiseen tarvittaisiin superaivot. Tarvitsemme Sherlock Holmesia!"Ja kun mielikuvituksettomampaa sisääntuloa The Vegito ei keksinyt, niin tipahtipa sitten taivaalta keskelle aukeaa jossa ankka jatkoi ilkeää nauruaan.
"Sanoiko joku kenties… banaanipirtelö?", The Vegito kysäisi jännä ilme kasvoillaan.
"Ei, määly, puhuttiin Sherlock Holmesista", Devilman vastasi.
"Jaa siitä uudesta leffasta?"
"Ei kun siitä alkuperäisestä Sherlock Holmesista."
"Sherlock Holmesista? Sehän olen minä!", The Vegito huudahti, ja osalla porukasta oli jälleen kerran "ei taas"-ilme.
"Whoa! Onks susta tehty leffa?"
"Ei, se on se toinen Sherlock, se laimeampi."Onnistuuko Sherlock The Vegiton keksiä ratkaisu sankareidemme pulmaan, miten käy Fierin hillojen kimppuun käyneen Monnisen, löytääkö Blackbeard kadonneet monisteensa, ja ennen kaikkea, mitä sanoo Watson?
Niin joo, edelleenkin sarjan legendaarisimpia kohtia on Zoron taistelu Mihawkia vastaan. Triennaalia ei oo muuten paljoa käytelty sen taistelun jälkeen, mitä nyt vähän Oarsin selkää suoristeltiin. Ja se Baratie-laiva oli niin cool. Olin kyllä aivan innoissani kun ne evät nousi vedestä, ja sitten vielä se taistelukala. Ja tietty Zeff on äijä. Oli niin hienoa kun se vielä yhdellä jalalla sammutti ne palavat helmet. Miten muuten saat helmet palamaan? Ehkä niitä oli vähän valeltu bensalla. Melkosen turha aseena kuitenkin, joku Molotovin cocktail olis melkolailla tehokkaampi. Ja coolimpi. Kuronkin aseet oli vähän erikoiset, tuli lähinnä mieleen joku Wolverine kun luin ekaa kertaa. Ja kertokaas, jos OP:n maailmassa on kuudestilaukeavia, niin minkä takia kukaan enää käyttää vanhan mallista tussaria? Onhan ne tietysti vähän asiallisempia ja merirosvomeininkiin paremmin kuuluvia, mutta mutta.
Oli kyllä aivan loistava veto tuoda Mihawk sarjaan noin aikaisessa vaiheessa. Olin meinaan kuvitellut että Zoro tapaa Mihawkin vasta jossain kirjassa 98, ja sitten se yhtäkkiä pamahtaa paikalle kirjassa 6. Miettikää, Zoro menee ihan täpinöissään Baratielle koska siellä on kuulemma nähty Haukansilmä. Sitten se olikin vaan joku vähän viiniä naukkaillut kaveri, ja Zoro onkin ihan pettynyt. Millä todennäköisyydellä juuri silloin paikalle pamahtaa oikea Mihawk? Joku salaliitto, koko OP onkin suurta Smackdownia, ja Luffylla vaan sattuu olemaan rahakas sponsori takanaan. Nyt kun onnistuin sepittämään ton verran OP:n aseista, niin jatketaanpa vielä samalla linjalla. Kuinka se Foxyn vitkavitka-miekka oikein toimii? Kuinka coolia olisi valjastaa samalla tavalla vaikka Acen tai Enerin voimat miekan muotoon? Vähän pitäisi tietty tuunata kahvaa hienommaksi, se Foxyn puukeppi oli meinaan ruma, mutta silti. Olihan Aokijillakin se jäämiekka, melkosen omaperäistä heittää jotain ruohoa ilmaan ja jäädyttää se. Kuinkas tuollainen muuten toimii? Ne ruohonkorret vaan jäätyi, pystyykö Aokiji jäädyttämään ilmaa? Eli se vaan vähän heilauttaa kättään ja kaveri kolmen metrin päässä jäätyy. Ja aivan, tarkistuksen jälkeen todettakoon, että sehän puhalsi. Eli kun vähän rupeaa treenaamaan keuhkojaan, niin se jäädyttelee ihmisiä vähän kauempaakin. Epäreilua.
Taas tollanen määrä epäselvää tekstiä. Mäyh.
Hyvät ystävänpäivät ihmisille vaan munkin puolesta.
Sisaruksia? Löytyy yksi kappale, isoveli. Tullaan ihan hyvin toimeen, mitä nyt aina pientä kinaa aina välillä. Veikkaan kyllä että tulisin huonommin toimeen pikkuveljen kanssa. Just tultiin tuolta mummilasta jossa oli kylässä meidän 6-vuotias serkku, ja siinä on kyllä välillä kestämistä. Sillä on vähän jotain keskittymisongelmia, ja vähän häiritsee kun se kestää olla hiljaa paikallaan sen 30 sekuntia. Jos se ei saa haluamaansa, se alkaa lyömään, mikä ei tietysti ole kauhean kivaa kun se on vielä jonkun muutama kymmenen senttiä normi-ikäistään pidempi. Eli iso tyyppi joka saattaa käydä vähän agressiiviseksi, ei kauhean hyvä yhdistelmä. No joo, eihän ne sen iskut sen kummemmin satu, mutta kun se ei usko vaikka kuinka sanoo. Tänään oli uusi taktiikka käytössä, kun se taas rupes pieksemään mun jalkaa huvikseen, lupasin lyödä takasin ja paljon kovempaa. Noh, eihän se tietty uskonut, ja en kai mä nyt sitä oikeasti löisi. Ei kai se tajunnut kuinka paljon sitä sattuisi jos pitäisin lupaukseni. Sille voisi tehdä hyvää joku puolen vuoden leiri jossa pidettäisiin kunnon kuria. On meinaan surullista katseltavaa kun se lähtee itkien juoksemaan pois jos ei esim. saa jotain leivosta. Se alkaa meinaan pikkuhiljaa olemaan vähän ylipainoinen, kun ei sillä ole mitään kunnon liikuntaharrastusta ja sen energia kuluu lähinnä riehumiseen ja syömiseen. Niin joo, jos se ei saa tahtoaan läpi, se joko alkaa lyömään tai juoksee itkien pois ja valittaa lähimmälle aikuiselle, että serkku kiusaa. Ja kaiken se tekee että saisi huomion. Vaikka sitten 70-vuotiasta vanhusta ärsyttää että joku huomaisi. On siinä välillä vähän kestämistä.
Cadmiumin projektista puheenollen, mullakin oli tarkoituksena lueskella noi alkupään kirjat uudestaan, en oo vaan vielä saanut aikaiseksi. Kahtakymmentä ekaa kirjaa en oo lukenut varmaan 3 kuukauteen, joten voisi pikkuhiljaa olla sen aika. Ja joo, Davy Back Fight oli hyvää viihdettä, mutta ennen kaikkea Aokijin ilmaantuminen oli hienoa.
Ohhoh, kuvittelin Japanin porhaltavan vaikka kuinka paljon edellä, mutta ei se väli olekaan niin iso. Jotenkin vaan tuntuu oudolta kun kaikki hehkuttaa jotain niin täydellisen mahtavaa tapahtuvan, ja tällä hetkellä taso on vain perus OP:ta, eli todella hyvää.
Odakki lupaili lisätietoa pirunmarjoista, mutta millonkahan sellaista on tulossa? Sanjin mainitsema opus olisi kyllä mielenkiintoista luettavaa. Olisi kanssa mielenkiintoista saada lisätietoa Vegapunkista.
OP:n arcit alkaa varmaan pikkuhiljaa typistymään muutamaan kirjaan, koska matkaa on aika paljon jäljellä. Olisi mielenkiintoista nähdä koko Grand Linen kartta. Kuinkahan monen saaren yli olkihatut onnistuivat hyppäämään taivassaarella ollessaan? Tuskin yhtään, sillä kai sillä tavassaarella oli Jayan mangeettisuus, joten molemmat johtaisivat samaan paikkaan. Nyt on pikkuhiljaa jo unohtunut sen lokitikun tärkeys, mitenkähän olkihatut onnistuvat jatkamaan matkaansa jos vastaan tulee joku kymmenen vuoden saari? Ehkä niillä saarilla kaupataan ikitikkuja tai jotain.
En hakenut mitään noin hienoa, mutta onpahan nerokas oivallus. Ton voisi jo melkein hyväksyä, sopii meinaan sen verran loistavasti tohon. 😀
!plue! wrote:
Olisko silleen että sillä musiikilla tarkoitetaan naisen elämää? Kun musiikki loppui (siis elämä) nainen kuoli.
Ei oo mitään noin syvällistä.
Alice19 wrote:Oliko naisella mitään vammoja?
Ei ennen kuolemaa.
Dents wrote:Biisi oli niin hyvä että nainen tappoi itsensä sen loputtua.
Nah, ei nyt sentään. Ja sanottakoon, että musiikilla ei tarkoiteta mitään kunnollista biisiä.
Se 5 kirjaa kuussa on kyllä aika kallista, mutta ehkäpä amerikkalaiset lapset on keskivertosuomalaista rikkaampia.
Paras kirja? Aika paha, kirja 25 paljasti ehkä eniten uutta asiaa OP:n maailmasta, 41:ssä pokkarissa oli tähän astisen tarinan paras takauma, ja 45:ssä nähtiin Cobbya ja Helmeppoa taas pitkästä aikaa. Vaikka nimenomaan se olkihattujen seikkailu on hienoa luettavaa, on silti hienoa lukea niitä välikohtiakin, joissa olkihatut siirtyvät saarelta toiselle ja joissa näytetään muuta maailmaa.
Kun nyt kyselemisen vauhtiin päästiin, niin mikä on paras arc?
Oma suosikki on joko Water Sevenissä seikkailu tai Skypiea-arc. Myös tämänhetkiset tapahtumat voivat nousta suosikkeihin, on vähän lupailtu suuria tapahtumia seuraavaan kirjaan.
Miten tämä Japanin julkaisusysteemi toimii? Shounen Jumpissa ne julkaisee kerran viikossa uuden luvun, mutta sitten niiltä kestää jonkin aikaa saada ne kirjoiksi. Eli chapuissa OP menee aika rutkasti pidemmällä kuin kirjoissa?
Alice kysäisi tossa että kuuluuko arvoitukseen vertauskuva, mutta taisi sitten poistaa viestin. Ei kuulu, musiikki vaan sattui loppumaan ja nainen kuoli.
Dropkick Murphys – I’m Shipping Up To Boston
Tuli katseltua The Departed tässä vähän aikaa sitten, ja koukkuunnuin tähän ihan täysin. Sanat ehkä vähän heikohkot, mutta sen irkkutyylisen viulukohdan takia tätä voisi kuunnella vaikka kuinka. Sopi vielä niin loistavasti siihen leffaan.
Jahas, biisi vaihtui, laitanpa senkin.
Hans Zimmer – Rock House Jail (Biisi latailtu jostain randomisivulta, nimestä ei oo varmuutta.)
The Rockin ihan perus soundtrack on jo ihan loistava, ja tässä ehkä hivenen enemmän mielenkiintoa. En oo kyllä vähänkään klassisemman musiikin perään, mutta soundtrackit tuppaa iskemään. Varsinkin Zimmerin. Välillä tietty vähän mielenkiinnoton musiikkielämys kun ei kuulu lähes mitään, mutta kunnon kohdissa saa kyllä nauttia laatumusiikista.
Juu, saa kysellä ihan rauhassa, mutta lähinnä kysymyksiä joihin voi vastata sanoilla kyllä ja ei. Ei, nainen kuoli koska musiikki loppui, laitteella ei ollut oikein mitään tekemistä sen kanssa.
No kun edellisessä tuli hyvin pitkälti samat perustelut OP:lle kuin multakin olisi tullut, niin laitetaanpa HxH. Aivan loistavat hahmot, koko hunter-systeemi on hieno, HxH:n maailma on loistava, ainakin tähän asti hyvä ja nerokas juoni, ikinä ei osaa odottaa mitä nurkan takaa pamahtaa, ja tietysti nen-systeemi.
Vähän syvemmin: Hahmoista saa hyvän otteen, esim. päähenkilö Gonin aivoituksia on helppo tajuta, mutta silti se osaa välillä yllättääkin. Killua on aivan täysin erilainen kuin Gon, mutta ehkä juuri siksi he muodostavatkin niin loistavan parivaljakon. Kaikki vähänkään suuremmassa roolissa olevat hahmot ovat niin omaperäisiä, ettei samanlaiseen hahmoon törmää. Hunter-systeemi ja HxH:n maailma on upeasti toteutettu, ja huomaa että sitä on suunniteltu pitkään. Maailma on sen verran samanlainen meidän maailmaan verrattuna, että kaikki asiat tajuaa helposti, mutta silti niin erilainen, ettei tavallista päivää tule. Hunter-systeemi on jo ekoista kirjoista ollut sarjan ehdottomimpia vahvuuksia. Hunter-testit olivat ainutlaatuisen mahtavat, eikä sellaisiin kovin usein törmää.
Koko homma perustuu yhteen asiaan, Gonin isän löytämiseen. Ja OP:n tavalla Gon pääsee "saari saarelta" lähemmäksi lopullista tavoitettaan. OP:ssa Olkihatut aina pysähtyvät ja hetkeksi unohtavat lopullisen tavoitteensa kun tulee muita asioita vastaan, ja näin käy HxH:ssakin. Silti aina tavallisen tarinan takana on vahvasti tarkoituksena etsiä Ging. Taistelut eivät ole ikinä tylsiä, eikä lopputuloksesta ole minkäännäköistä varmuutta. Nen-systeemi tuo valtavasti eloa taisteluihin, ja voittaa kyllä pirunmarjat helposti. Lähes kaikki on mahdollista nenin avulla, olipa yksikin gepardi jonka voimat olivat aivan uskomattoman hienot (tosin melko turhat). Sellaista ei pirunmarjoilla pystyisi selittämään.
Vaikka HxH monessa suhteessa voittaakin OP:n on OP silti monessa asiassa (huumori, hahmot) aivan selvästi HxH:n tasolla ja helposti edellä. Siinä siis kaksi selvästi parasta mangaa mun silmissäni.
Heitetään nyt sama vielä seuraavalle kun en muista mitä mun piti kysyä.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
