SilverCeleb

Hei jee se tuli vihdoin! (Ja pääsin foorumille kirjautuneena, vihdoin.)

Olin ihan fiiliksissä jo heti ennen ekaa lukuakaan, kun siinä sisällysluettelon (voiko sitä sanoa sisällysluetteloksi?) viereisellä sivulla oli Rayleigh. ;u; Tykkään kyllä noistä Olkkisten uusista ulkoasuista, ja oli hauska nähdä myös Odan hahmoluonnoksia. Puolet kirjasta olin Rayleigh -huuruissa, välillä nappailin Zoroa naamariin ja loppuajan nauroin valehatuille. : D Odan lomatervehdys oli yllätys, mutta mukava sellainen. Ja ah Mihawk ja voi Shakky. Niin että sellaiset fiilikset.

Näin btw laittakaapas Seikkailun aamunkoitto ja Seikkailun aamunkoitto uuteen maailmaan vierekkäin ja verratkaa kansia.

Toivomme Suomalaisia Kysymyksiä -nurkkaus. Niin… …olin se minä. xD (Onko teillä CP9 siellä toimituksessa töissä, kun teette agentinhommia noin vakuuttavasti? Käytin sentään samaa nimimerkkiä ihan hämäyksen vuoksi.) Mutta että hienoa, jotta tuli perille asti se suklaa! )o)

Ooh Game of Thrones oooh se on kyllä hyvä kirja ja myöskin sarjana nättiä katseltavaa. Olen lukenut ensimmäisen osan melkein kokonaan ja meno on tuntunut mahtavalta. Henkilöhahmot, tapahtumakäänteet ja ennen kaikkea raakuus ja karu uskottavuus tekivät kyllä vaikutuksen. Luen alkuperäiskielellä (englanniksi, kappas vaan), koska sain ensimmäisen osan tuliaisiksi Nykistä. :3 Seuraavat osat ihan pyysinkin sitten jo englanniksi, ja sain ne tuliaisiksi Kanadasta. (Miksen minä pääse matkustamaan? D:)

Ensimmäisen jakson kohdalla pudotin silmät päästäni ja kuolasin tv:n näytön katsomiskelvottomaksi. Kuinka visuaalisesti korkealaatuista jälkeä on mahdollista tehdä? Voisin ottaa siitä sarjasta loputtomasti pysäytyskuvia ja tapetoida niillä huoneeni seinät. Lavastus, puvustus, valosuunnittelu, kameratyöskentely, efektit… Huh huh. Siihen on varmana palanut rahaa. Paljon rahaa. Näyttelijävalinnat osuvat myös ihan kohdalleen, tosin vähemmän onnistuneita valintoja ovat mielestäni Jonin, Nedin ja Catelynin näyttelijät. Daenerysin ja velipojan näyttelijöistä pidän erityisesti.

Käännös on mielestäni ihan ok. Rakastuin totaalisesti käännökseen "hurjasusi", se vaan kuulostaa niin Starkilta. Talvivaara taas inhottaa lähes rajattomasti, kuten myös Koura. D: Eikö Talvivaaraa olisi vain voinut jättää alkuperäisasuun, kiltit, eikö? Mutta anyways, odotan kyllä innolla ensi torstaita ja uutta jaksoa. (Kerrankin katson jotain tv-sarjaa, heh.)

Eikä, miten te kaikki voitte olla väärässä!? o____O

Kunhan vain ihmettelin, miten moni haluaa Jinbein messiin. xD Jos merenmiestä niin kovasti kaivataan, niin miksei vaikka Mustia? Miksei? En tykkää siitä yhtään sen enempää kuin Jimpulistakaan, mutta silti tahtoisin sen messiin mieluummin kuin Jinbein. Okei onhan se vähän luuseri mitä taisteluun tulee. Mutta mikä pakko on ylipäätään ottaa ketään mukaan? Pääsi ne taivassaareltakin pois ilman uusia tuttavuuksia, samoin Gaimonsaarelta ja Davy Back fight -mestasta.

Minä en kyllä näe Jinbeitä uhrautumassa. Tai vähintäänkin se olisi niin erityyppistä kuin esim. Zoron valmius luopua unelmastaan ja elämästään Kuman tapauksen kanssa. Kun minä näen asian niin, että Zoro uhrautuu koska Luffy (Tätä en pysty avaamaan, vaikka haluaisinkin, siihen liittyy liikaa kaikkea.) niin Jinbei vuorostaan uhrautuu koska velvollisuus. Niin että tavallaan Zoro tekee velvollisuutensa koska haluaa, päätös lähtee hänestä itsestään yms. kun taas Jinbei tekee velvollisuutensa koska sehän on velvollisuus ja minä olen velkaa, eli päätös lähtee velvollisuudesta, ikään kuin pakotettuna. En tiedä mitä hyötyä tämän asian spekuloinnista on, mutta no jaa teinpäs sen kuitenkin.

Yök apua Jinbei et kyllä varmana tule perämieheksi älä yritä. D: Ennn tahdo. Olkkiksilla ei ole perämiestä vaan Zoro. Vaikka se ei virallista olekaan, niin juuri Zorolla on siihen minusta oikeat edellytykset, eli tapa sijoittua ruutuun, voimakkuus, unelma, luonne, ulkopuolisten tahojen tuki, repliikit, suhde Luffyyn, suhde muuhun miehistöön, olemisen samankaltaisuus edellisten "hattukapteenien" perämiesten kanssa, Kuman tapaus, Usoppelin tapaus, asenne ja vihreät hiukset. Näin aluksi. <3 Jinbei mene pois. Pois pois. (Hups, olin lapsellinen. <3)

Oikeastaan minun kyllä varmaan pitäisi vähän antaa Eikalle luottoa ja vain odottaa, että nero hoitaa homman kotiin. Oli ratkaisu Jinbein suhteen mikä tahansa, Oda on toistaiseksi osoittanut olevansa niin taitava näiden juttujen kanssa, ettei huono ratkaisu vain olisi mahdollinen. Joka tapauksessa ei auta kuin istua ja odottaa uusia lukuja.

Jotenkin ihanaa miten tiesin olevani niin hirveän epäselkeä perusteissani, enkä silti viitsinyt avata niitä… Tosin siihenkin oli kyllä syynsä, kun katsoo kuinka paljon tekstiä se vaatii nyt sitten jälkikäteen, eikä tässä tietenkään ole vielä kaikki. Niin siis eniten mielipiteeni perustuu tietenkin vain yleiselle fiilispohjalle, mutta sitä fiilistä on tukemassa näitä perustelumussuja.

Robinin fiiliksistä tahdon olla eri mieltä. Robinkin osaa heittäytyä, kutittaa Luffya ja tehdä Chopperinsarvet ja myhäillä kaikelle oikein muikeasti. Ja kyllä Robsullakin on ilmeitä. Oi rakkaus sen naama "Oarsin sarvet juuttuvat kiinni kappasvaan" -jutussa. Mutta kun Jinpsu on vain niin kalannaamainen (mistäköhän johtuisi?) kun ei oikein ota sydämeen Olkkisten huoletonta asennetta tulevaisuutta koskien ja luottamusta siihen, että asiat järjestyvät kyllä vielä. Tähän liittyy vielä se auktoriteettihommeli ja isojen nimien kauhistelu. Kun Robin (tai Nami tai joku muu Olkkis) selittää henkilön asemaa tai maailman tilannetta Luffylle, hän ei anna Luffikselle neuvoja tai varoituksia tyylillä "et voi pärjätä kova heppu maailman tasapaino kaatuu sipulia kastikkeeseen ja kaikki hyvin". Sitä tarkoitan, kun sanon, että Olkkisten ei kuulu kaihtaa isoja nimiä. Yksittäisistä jäsenistä ei tosiaan ole kovinkaan montaa halukasta asettua tsiljardipalkkioisia piraatteja tai merivoimien huippua vastaan, mutta jokainen luottaa Luffyn voivan halutessaan tehdä niin ja selvitä voittajana. Tätä ominaisuutta en ole vielä Jinbeistä löytänyt.

En muistanut, että Jinbei on palkkioltaan yli neljänsadan millin kamaa. Hups. <3 Mutta sitä suuremmalla syyllä! Onhan se mahdollista, mutta mielestäni epätyylikästä, olla joukon jäsen ja palkkioltaan kapteeninsa yläpuolella. Ulkoisten tahojen kannalta se näyttäisi siltä, että Jinbei on nyt Olkkisten kapteeni. Sitä paitsi haluaisin kovasti Olkkisten oman sisäisen arvojärjestyksen (jos nyt arvojärjestyksestä voi tämän joukon kohdalla puhua, enemmänkin ehkä arvostusjärjestys olisi minusta sopivampi sana) säilyvän entisellään. Tiedä sitä sitten, voisiko Jinbein mukaantulo olla horjuttamatta joukon keskinäistä, yhteen nivoutunutta dynaamista ilmentymää. Jos Oda siihen pystyy, saatan vaihtaa kantaani jyrkän kielteisestä nyrpeän hyväksyvään.

Kokemus on mielestäni siinä mielessä ongelma, että sarjan sydän ja henki on osaltaan minun mielestäni siinä, miten tyhjästä ilmaantuva pojannulikka kavereittensa kanssa haastaa kovia jätkiä oman unelmansa tähden. Olkihatut kulkevat tietä, jolla he tekevät omaa nimeään tunnetuksi maailmanhistoriassa kukin tavallaan. Jinbei taas on jo valmiiksi nimi ja myös osa historiaa. Muille Thousand Sunnyn matkalaisille tämä on ensimmäinen kerta oman joukon kanssa, kun lähdetään seikkailemaan. Robinilla on tietenkin taustalla random piraattijoukkoja, muttei todellisia toveruussuhteita. Brook hengaili Yorkin ja Rumbarien kanssa, mutta Broksulle kyseessä on kuitenkin kuolemanjälkeinen elämä. Heh heh olipas taas luuhuumoria. Mutta silti mielestäni heillekin tämä on se ensimminen suuri ja jaettu seikkailu, kun taas miellän Jinbein käyneen sen jo läpi omassa elämässään Fisher Tigerin joukkiossa. Se tieto merivirroista tai tulevien saarien ominaispiirteistä ei ole sellaista kokemusta, joka estäisi ketään sopimasta joukkoon. Ongelma, jonka näen on kokemus sanan toisessa merkityksessä: elämänkokemus. Sanon tämän nyt vielä uudestaan, mutta ei se mitään. "Jinbei on liian aikuinen!"

Erityisesti vielä Xosis sanon tämän: ihanaa, että mielipiteeni on väärä. xD Niin sinunkin, kun vaihdetaan näkövinkkeliä. Olet tietysti oikeutettu siihen. <3 Jinbei on ihan kiva hahmo, upea sininaamainen kalanmuotoinen pullamies joka onnistuu kulkemaan virtaviivaisesti ja sulavasti vedessä. En inhoa enkä edes "epäpidä" hahmosta, en vain halua häntä matkalle mukaan.

Jos onnistun olemaan entistä hämmentävämpi tai muuten vain kovin kummallinen, syyttäkää 35h valvomista. Hih. Omistan unirytmin varsinkin coneissa ja niiden jälkeen. C:

One Piece <3.

Oikeastaan tuon pitäisi jo itsessään kertoa kaikki kyseisestä mangasta, mutta ehkä voisin hieman avata pohdintojani tästä aiheesta. Ensinnäkin, OP on ollut ensikosketukseni mangaan silloin joskus kauan sitten vuonna Raftel ja kurkku. Toiseksi, OP on aina ollut ja tulee todennäköisesti olemaan suosikkimanganani. Niin väitän sillä perusteella, että OP:n kanssa koettuja seikkailuja ja elettyä elämää ei sivuuteta kovin helposti. OP:n kanssa on kasvettu käsi kädessä. Tietysti myös se voi vaikuttaa, etten enää tartu uusiin mangoihin kovin helposti tai edes lue muita sarjoja aktiivisesti eteenpäin. OP:n kohdalla ostan suomijulkaisuja, hyllystä löytyy kaikki tähän asti ilmestyneet pokkarit ja Color Walk 1, sekä luen netistä uusimmat luvut, vaikka se onkin vähintäänkin arveluttavaa, moraalitonta ja laitonta.

Suosikkihahmolistani on pidempi kuin nälkävuosi, mutta listailenpas silti. Tässä siis kultamurut: Zoro, Rayleigh, Ben Beckman, Marco, Mihawk, Hawkins, Drake X, Lucci, Shanks, Shakky, Robin, Kaku, Viper, Inazuma, Roger, Ace, Aokiji, Luffy, Cobby, Kabadji, Yasopp, Nojiko, Bellemere, Pel, Django, Iceburg, Paulie, Ryuuma, Kamakiri, Raki, Law, Beppo, Yorki, Vista, Valkoparta, Doflamingo, Smoker, Tashigi, Dragon, Coza, Mr 1, Om, Calgara, Norland, Cobra, Aisa, Laboon yms yms.
Miten niin miespainotteinen suosikkihahmokaarti? Näette jotain harhoja siellä. Ihan varmasti. Tämä siis ei ollut erityisemmin mikään ranking -listaus, mutta suuntaa-antavasti voitaisiin katsoa ensin mainittujen hahmojen olevan minulle rakkaimpia. Kärkinelikko (Zoro, Raikku, Bennie ja Marcotsu) liitelevät jossain taivassaariakin korkeammalla, siitä Kakun kieppeille ollaan vielä melko korkealla ja loput sitten hengailevat fiilispohjalta missä lienevätkin. …toisin sanoen olen täydellisen obsessoitunut piraattijoukkojen kakkosmiehiin. 8DDD

Teen tässä samalla joitain huomioita itsekin ja kas, listalla kokonaiset kolme kappaletta Olkihattuja. Tiedä sitten, mistä sekin johtuu. Toinen huomioni voisi olla vaika se, että kiinnyn hahmoihin yleensä sillä perinteisellä fanityttöilytavalla. Enkä katso sitä viaksi! Kolmas huomioni koskee parituksia. Kiinnyn aina parituksiin. >__<"" Kaikki menee, hetti, slash, angst, romance, humor. Tsui tsui naamaan vaan. Mutta OC hahmoja kammoksun ja jotain pohjaa olisi syytä kyllä parituksillekin olla. Nih!
Listani tietysti elää (ja paisuu) sarjan edetessä. Sanon "paisuu", koska luotan Odan taikovan ilmoille vielä lisää kuolaamisen arvoisia hahmoja.

Viimeaikaisia (suomijulkaisun) tapahtumia voisin kommentoida sanomalla "no jaa". Marinefordin tapahtumat olivat toki herkkuja, ah Marco ja Ben + Valkoparran viimeiset sanat!, mutta takaumasta en oikein perustanut. Suojaudun vihaisilta Luffy-, Ace ja Sabofaneilta sanomalla, että se tuli kurjaan kohtaan. Kun luin tuota silloin luku-viikossa-tai-ehkä-kahdessa -tahdilla, oli kova hinku päästä tarinassa eteenpäin ja selvittää muiden Olkkisten kuulumisia. Lisäksi takaumassa tuntuu tavallaan olevan monta loppua (ymmärrätte, jos luette luvun kerrallaan ja mietitte että "loppuukohan tämä nyt vai kohta".) Tietysti juonen kannalta ratkaisu oli mitä mainioin, Oda nyt vain on sellainen juonenkäänteiden ja tarinankuljetuksen shakkinero, vaikka välillä venähtääkin johonkin suuntaan sivun tai tuhat.

Sabon kuolemaa en veikkaisi puolesta enkä vastaan, kun en ole siitä kovin kiinnostunutkaan. Yleensähän takaumat ovat oleet ainoita paikkoja, joissa kukaan on ylipäätään kuollut. Nyt on kuitenkin uusi ääni kellossa, kun meni Acet ja Valkoparrat tuosta noin vain tuhansien anonyymien piraattien ja sotilaiden kanssa. Miettikö muuten teistä kukaan, mitä Acen kuolema merkitsi esim. Shanksille tai Rayleighille? Acehan oli kuitenkin molemmille heidän kapteeninsa poika, vaikka sinänsä ehkä persoonana kaukaisempi. (Ainakin Shanks ja Ace tapasivat ainakin kerran, mutta linkki heidän välillään oli Luffy, ei Roger. Raikusta ja Acesta en tiedä.) Kelloista vielä, nauroin sille ehkä hieman kun luin Luffyn, Jinbein ja Rayn seikkailun Marinefordissa. Parsaa (=parasta) OP:tä, sanon minä.

Kappas vaan, kirjoitin tässä joutessani juuri puolikkaan romaanin. Kommentin loppuun pakko vielä änkeä se, että yksi OP:n vinkeimmistä jutuista on kysymysnurkka. Kaikki ne älykkäät ja älyttömät kysymykset ovat välillä vielä itse sarjaakin hulvattomampia. Tykkään myös lukujen avauskuvissa esiintyvistä minisarjakuvista. Ja ja Odan piirrostyyli on upea. Elegantti, yksinkertainen ja kaunis. Ilmaisee juuri tarvittavat asiat ilman turhia rastereita tai tietokone-efektejä. Suomijulkaisusta pakko sanoa tämä: upeaa työtä, kertakaikkiaan. Meinaan, että on mies turskisti hoitanut kastanjansa- eikun unelmansa. Isot kiitokset Antti-sedälle OP:n muikeasta käännöksestä, sitä palvotaan koko kaveripiirini voimin.

Mmm, eiköhän tämä ollut vihdoikin tässä. T. minäkin haluan paljastua lippueamiraalin Garpiksi