Forum Replies Created
-
Posts
-
Minäkin pidin kyseisestä kurssista hirveästi, taitavasti kirjoitettuja novelleja on mukava lukea. Ja novellianalyysin kunnolla opettelu on varma sijoitus, kun YO-kokeessa on aina se novelli yhtenä vaihtoehtona.
Ja minullakin muuten Poen kokoelma nyt työn alla. Joskus aikaisemmin olen jotain lukenut, ylä-asteella ja juuri mainitulla kurssilla. Joku, jossa joku haudattiin elävältä, mutta sitten se heräsi ja tajusi että se oli unta. Ja toisessa joka aatelin muurasi toisen, häntä ’verisesti loukanneen’ aatelisen elänä muurin sisään. Jälkimmäisessä varsinkin kieron tappajan ajatusmaailma oli kiehtova.
Niin, ja Korppi on tietysti ihan yleissivistystä. Onhan Simpsoneiden Halloween jaksossakin joskus ollut parodia siitä 😀
Paha, mutta kallistuu Slam Dunkiin. Lopetus hoidettu huomattavasti paremmin 😉
Slam Dunk vs. Vagabond?
Olisiko tuo ekopatia tyyliin siis, jotain niinku, siis niinku, sellasta niinku, vähän niinku, tällästä niinku?
Olisiko sama englanniksi Echopraxia?. Eli tahatonta sanojen tai tekojen toistoa nähdyn/kuulluun perusteella, tyypillistä autisteilla.
Marinoa wrote:
Blackbeard wrote:
Niin minäkin aluksi ajattelin. Kunnes muistin sen lyhyesti nähdyn leijonan, jolla oli ruma miehen suu/leuka. ;D
Siinä sitten puhkesi sekin kupla… xD Kerrohan, mistä moisen löysit? Näin äkkiseltään selattuani 46 ja 47 ei silmiin tarttunut mitään leijonan näköistä.
46, luku 445. Ja sivu neljä/viisi. Riippuu laskeeko kansisivua mukaan.
EDIT: Sivu 91, jos kokonaissivumäärää laskeskellaan.
Marinoa wrote:
Tajusin äsken että jos Absalomilla olis leijonan kuonon tilalla ihmisen kasvot niin (ainakin sen silmistä päätellen) se näyttäis aika hyvältä.
Niin minäkin aluksi ajattelin. Kunnes muistin sen lyhyesti nähdyn leijonan, jolla oli ruma miehen suu/leuka. ;D
Vihdoinkin Vinland Sagan uusi luku ulkona!!! Taitaa olla suosikki sarja tällä hetkelle. Ne tosin vaihtuvat minulla ihan hetken mielijohteesta. 😀
Jäänyt Osu! sivumalle, kun olen koukuttunut nyt Bombermaniaan. Pitänee korjata asia…
Odottelinkin jo tuota Tykistöprikaatin alokasinfolehtistä, ja tänään se sitten tuli. Eipä siinä mitään erikoista ollut. Täytyy vaan muistaa pistää säämies hakemuspaperit mahdollisimman pian postiin. Ja muistaa tiedustella kaverilta kyytiä, ja muutamia käytännönasioita. Mutta niillä nyt ei mikään kiire ole.
BBssä taas asukasvaihto, tällä kertaa Filippiineille. Ainakin viime vuoden vaihto oli kiva, toivottavasti on tämäkin. Tosin vähän kyllä pelkään tuon Kätlinin kielitaidon puolesta. Ja maantiedosta. PK-huoneessa sanoi, että Filippiinit on paljon Suomea pienempi valtio Grönlannin lähellä. Duh.
Nyt on muuten Dexterin pimeät unet luettu, ja jatko-osa varattu kirjastosta. Nyt ei ole inspistä kirjottaa mitään analyyseja, mutta jos sellaista joskus väsään, se ilmestyy tuonne kirjallisuusketjuun.
Sain sen Dexterin luettua. Loppu oli hitusen pettymys, mutta silti oli hyvä lukukokemus. Taidanpa oikein uhrata sen 80 senttiä, ja oikein varata kakkososan.
Lost Symboliin on yli 30 varauksen jono. Ehkä pitää vaan ostaa se… Tai toivoa suomennos joululahjaksi. Narrin matkan haluasin lukea, mutta nekin on kaikki lainssa, kuten myös Stig LArssonin Millenium trilogia kirjat. Jälkimmäisiin niihenkin yli 20 varauksen jono. Ei kiva. Olisi pitänyt melkein ostaa ne ruotsiksi hintaan 5e/kpl, kun oli mahdollisuus.
Haiskahtaa siltä, että täytyy lähteä joku päivä taas divari/antikvariaatti/kirpputori kierrokselle kaupungille.
No, tuolla Off-Topicin puolella olenkin tasaisemmin päivitellyt tunnelmia Dexteristä. 2 ja puoli tuotantokautta sarjaa katsonut ensin. Ja pidän silti. Niin kuin joskus aikaisemmin sanoin, kirja ja ohjelma ovat mielestäni kuin 2 tulkintaa samasta synopsiksesta. Hahmot ja tapahtumat ovat sopivan erilaisia, että mielenkiinto pysyy molemmissa yllä. Lisäksi pidän kirjan nopeammasta temmosta. Telkku versiossa on huomattavasti enemmän syventävää materiaalia, varsinkin hahmojen osalta. Kirjassa Angel antaa pelkästään nimen ja kasvot muulle rikosyksikölle. Vince on ihan yhtä comic relief mielestäni molemmissa. Tosin kirjassa Dexter selkeämmin ilmaisee pitävänsä Vincestä. Rita ja Dexter (ja heidän suhteensa) on sarjassa jotenkin inhimillisemmän tuntuinen. LaGuerta eroaa mielestäni eniten. Doakes kanssa on symppiksempi sarjassa.
Olen nyt siinä kohtaa, kun he näkevät ’Dexterin’ jäähallin nettikamerassa.
Myös loppuratkaisu muuten rakentuu selkeämmin kirjassa jo ihan alusta asti. Ahdas, kylmä, veri… Ja minua huvitti suuresti, kun jossain aika alussa Dexter vertasi Tamiami Butcheria isoveljeen… 😉
Noi muutamat kielikuvat on kyllä tosiaan melko vinkeitä, jos niin nyt voisi sanoa.
Molemmissa on puolensa, ja miinuksensa.Vähän eheämpää analyysia voisin kirjoittaa, sitten kun on kokonaisuudessaan luettu.
Saatana saapuu Moskovaan on kyllä hämärä tapaus. Kyllä se siis nauratti, ja kiinnosti, ja sitä luki mielellään. Mutta jotenkin siitä ei vaan saanut sillä tapaa ’kiinni’. Ainut oikeastaan jonka tajusin, oli Neuvostoliitto kritiikki. Mutta muuten oli aika päätöntä menoa, välillä kirjaimellisestikin. Siitä piti sitten kirjoittaa romaanianalyysi äikässä. Kosahti tietysti ihan täysin, kun en keksinyt mitään rakentavaa sanomista. Taisi olla huonoimmat pisteet aineesta koko lukioaikana.
Olen niiin innostunut nyt tuosta Dexteristä. Pimeiden unien loppu häämöttää jo, ja nyt jo kyttäilen kirjastonsivuilta joko jatko-osaa ilmestyisi hyllyyn, niin rientäisin noutamaan ennen kuin joku muu ehtii väliin.
Esa on ollut munkin suosikki, aika alusta. Ei ihan alusta kuitenkaan, kun oli vähän vetäytyvämpi muiden örveltäessä, mutta sitten pääsi slummissa oikeuksiinsa. Käpä, Dana ja Esa on parasta mitä slummissa on ollut 🙂 Sami taasen etoo. En vieläkään tajua mikä ihmisissä on vikana, kun Marko piti saada pois muuta Samin sai kyllä jättää uhoamaan ja ulvomaan korvia riipivästi.
Tuo Dexterin pimeät unet on kyllä mielettömän hyvä. Kirja ja sarja ovat sopivan erilaiset, että molemmat jaksavat kiinnostaa. En osaa lainkaan sanoa, että jompikumpi olisi huonompi. Suurin ero toistaiseksi lienee hahmojen käsittely. Sarja syventää ja soveltaa enemmän mm. Angelia ja Deborahia. LaGuerta on taasen kirjassa säälittävämpi hahmo, epäpätevä perseen nuolija. Ja muuten ihastunut Dexteriin. Doakes on kirjassa toistaiseksi vain ja ainoastaan epämiellyttävä, sarjassa hänet tuotiin vähän sympaattisempana esiin. Dexter ja Rita tuntuvat myös sarjassa sympaattisemmilta kuin kirjassa.
Kirja ja sarja ovat kuin kaksi tulkintaa samasta synopsiksesta. Molemmat erittäin onnistuineita, ja mielenkiintoisia.
Whistle wrote:
Shoe wrote:
Päevöö taas kaikki! Meikäpoika tuli Japanista kotiin tänään. Mahtavaa oli, pakko myöntää.
Mitä?! Nytkö jo? Onpa aika mennyt nopeesti… 6____9
Nohhhh, tarkempaa infoa, kuumat juorut ja ravintolavinkit.Vai onko niin väsy ettei pysty?
Niimpä, raporttia, raporttia! Heti kun vaan on univelat kuitattu 🙂
Kävin sitten sateessa lenkillä, kun ei oikein heltinyt. Ei ollut kivaa. Jos jotain positiivista on haettava, niin juoksi kyllä inhimillisistä syistä tavallista nopeammin.
Hitsit toi muutaman yksilön eri palstoilla harjoittama Esa Aan dissaus saa aina vaan häiritsevimpiä piirteitä. Big Brotherista siis kyse. Jotkut ei vaan kestä, että Esa tuntuu olevan suurin suosikki. Nyt on kuitenkin jo astuttu ’ kylmästä ja tunteettomasta’ askel eteenpäin. Nyt jo suoraan levitellään huhuja ja väitöksiä, että Esa on narkkari ja huumediileri. Ihan vaan sen perusteella, että sanoi valitsevan alkoholin ja kannabiksen väliltä kannabiksen, koska tutkimusten perusteella se on vähnemmän haitallista kuin alkoholi. Eikö ne idiootit ymmärrä, että kunnianloukkaus on rikos, josta voidaan tuomita jopa vankeuteen. Ja vaikka feikki tunnuksia käyttävätkin, lähteet on kyllä jäljitettävissä.
Kohta voisi jatkaa Dexterin lukemista…
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
