Devilman

Heräteostoksia on tullut tehtyä – taas. Tällä kertaa hommasin Nintendo DS:n ja siihen Pokemon Soul Silverin. Pitäisi olla tuhlaamatta, mutta taas iski se "rahaa on, ja opintotukikin tulee pian, joten voin ostaa" -järkeily. Pieni rahapula ei ehkä olisi pahitteeksi meikäläiselle. No, tämän jälkeen on vain ihan pakko pakko hillitä, ei mitään ylimääräistä. Luulenpa, että otan aloituspokemoniksi Cyndaquilin, tulityypillä on tullut kaikkein vähiten aloitettua, Totodilea olen käyttänyt ja Goldissa ja Crystalissa (jälkimmäinen oli eka koskaan omistamani Pokemon-peli) valitsin Chikoritan monen monta kertaa.

Toisena asiana: työkiireet painaa päälle. On viestinnän esseetä, tenttejä, käsikirjoituksen hiomista ja sen semmosta. Tässä vielä unohtaa jonkun olennaisen asian ja sitten se asia tulee ihan puun takaa. Semmoinen hyytävä aavistus tässä nyt on.

Space Adventure Cobra on kohta katsottuna. Lisää retroanimea Suomeen vaan!

Mikila wrote:

Nyt menee aika offiksi, mutta sanon kuitenkin: eikö ketjun aloittajan kannattaisi kertoa sarjasta hieman enemmän?

Itse asiassa aloitusviesti kertoo jo melkein kaiken, mitä voi kertoa. Koko sarjassa ei ole tuon enempää, musiikkikerhon söpöt tytöt tekemässä söpöjä juttuja, eikä niin mitään muuta.

Olen kyllä katsonut silkasta mielenkiinnosta, mutta en voi sanoa, että olisi innostanut. Niin sanottu huumori ei naurattanut ja kun K-ON:in pitäisi olla huumorisarja, niin ei hyvin mene… Kelvoton sarja tuskin on kyseessä, kun faneja niin mahdottomasti riittää, mutta ei ole minun juttuni.

Ei pysty, liian moe.

Kolme ekaa osaa, juu.

Salapoliisi Conan?

1. Jambo (Yotsuba&!)
2. Izumi Curtis (Fullmetal Alchemist)
3. Yanda (Yotsuba&!)
4. Mörkö (Muumit)

Inu-Mimi":18romccb][quote="Inu-Mimi wrote:

Waah. Panty & Stocking. Pantyn ääninäyttelijä. Transformaatio (fucking gorgeous).

Minä täällä taas kertomassa lisää Panty & Stockingin ylemmyydestä kaikkiin tämän kauden animeihin. Because.
Toivottavasti tätä katsovat jo muutkin.
Toivottavasti, ainakin ne jotka kaipaavat jotain uutta ja omaperäistä. Kutosjakso oli aivan hillitön ja tällä kertaahan se oli yksi kokonaisuus, eikä kaksi lyhyempää tarinaa yhdessä. Jonkinlaista juonenkaartakin paholaissiskosten ilmestyminen lupailee, joten jatko vaikuttaa aina vaan lupaavammalta!

Kekko114 wrote:

Olen Naruton puolella. Vihaan One Piecen piirustustyyliä. Vähän liian omaperäisen näköistä minulle.

One Piecen taide on kehittynyt huimasti alkupuolen kirjoista, kun taas Naruton on selvästi käynyt yksinkertaisemmaksi. Odan kahjoon maailmaan sopivat täydellisesti veikeät ja omaperäiset hahmot, OP ei olisi OP ilman sen omalaatuista taidetta. Ja kyllä sitä vielä omaperäisempiäkin piirrustusjälkiä näkee ihan valtavirran teoksissa, esim. sanooko nimi Nobuyuki Fukumoto mitään?

Ja vielä pitää lisätä, että pelkän taiteen puolesta sarjan huonoksi leimaamisella ei osoita kuin heikkoa arvostelukykyä. One Piecessä pienen pienet yksityiskohdat yhdistyvät yhdeksi eeppiset mittasuhteet saavaksi kokonaisuudeksi: kaikki liittyy kaikkeen ja joka ainoaan hahmoon liittyy enemmän, kuin miltä päällisin puolin vaikuttaa. Oda pystyy pitämään tätä massiivista kokonaisuutta kasassa ja pitämään sarjan vuodesta toiseen suosittuna. Juoni toistaa sinänsä samaa kaavaa, mutta kaavasta poiketaan aina välillä, jopa niin radikaalisti, ettei tulevia käänteitä voi millään ennalta arvata, ja hahmokaarti on vain niin mainio.

Mitäpä Narutossa sitten on tarjolla? Hyperaktiivinen ninjapoju ei vain tajua, että paras ystävänsä (jonka kanssa he eivät kylläkään koskaan mitään varsinaisia ystäviä olleet) on järjettömän kostonhimonsa sokaisema aivan liian ylitäydellinen nilkki. Parhaimmat hahmot eivät juuri pääse esille ja venytetty juoni on täydellisen ennalta-arvattava. Ei Naruto ole mikään huono sarja (olin aikanaan kovakin fani), mutta One Piecelle se ei pärjää.

Jälleen kerran pientä kampanjointia suosikkien puolesta: Izumi Curtis näyttää, miten äänestäjiä motivoidaan tehokkaimmin:

On se jännä miten värisivuilla pärjää Jumpissa. Olihan Bleach toki tauolla ja sitä oli moni tietty odottanut innolla, mutta eipä tuo luku nyt kovin kummoinen ollut, eikä sen paremmin jännittävä. Mutta siis ihan oikeasti, aina, kun jokin kappale saa värisivuja, se rankataan korkeammalle kuin normaalisti. Jos kyse on jostain Jumpin suosituimpiin lukeutuvista, se on todennäköisesti ykkönen. Ovatko ne lukijat, jotka vaivautuvat äänestämään, kaikki jotain pikkulapsia, jotka ovat ihan "Jee, kirkkaita värejä! Täähän oli tosi hyvä kappale!" vai?