Forum Replies Created
-
Posts
-
Eh.. Nightwish on suurin bändisuosikkini koskaan, ja myöskin bändi, jota olen fanittanut kaikista pisimpään. Voin sanoa, että 10-vuotiaana löysin musiikin: Nightwishin välityksellä. Nightwish on täydellistä musiikkia minun makuuni. Kappaleet ovat melodisia ja kauniita, mutta voivat käsitellä synkkiäkin asioita. Siitä huolimatta Nightwishin kappaleissa on jotain aivan omanlaistansa viattomuutta, mikä vetoaa minuun ja liikuttaa minua niin suuresti, etten voi sitä sanoin kuvailla. En oikein osaa selittää -__-’ Myöskin fantasiakirjallisuuden suurena ystävänä jotkut sanoitukset ovat kovasti mieleeni. Erityisesti Wishmaster.
Suosikki levyni Nightwishilta on Century Child, jonka yhtenäisestä tunnelmasta, ja teemoista pidän kovasti. Suosikki kappaleeni puolestaan ovat Beauty of the Beast, Wishmaster, Fantasmic ja Elven Path. Anetten laulamista Poet and the Pendulum ja Bye Bye Beautiful.
Monet pitävät Nightwishia ikään kuin massametallina, ja onhan se todella suosittu. Nightwish on kuitenkin minulle niin rakas, että tuollaisilla seikoilla ei ole minulle mitään merkitystä
Bändin jäsenet ovat kaikki todella sympaattisen oloisia ja aitoja ihmisiä, ja pidän heistä kaikista kovasti. Laulajista Tarja on luonnollisesti suosikkini, mutta kyllä Anettekin menee, sillä tekeehän Tuomas edelleen loistavaa musiikkia, ja onneksi Marco laulaa Anetten lisäksi. Minusta on sinänsä hieman typerää käyttää termiä ’nykyinen kokoonpano’. Nightwish tulee minun kohdallani olemaan hitti aina ja ikuisesti, kunhan Tuomas on se mastermind joka sanoittaa ja säveltää melkein kaikki kappaleet.
Shakin pelaaminen?
Kyllähän minä mieluiten ihan tavallisesta kaupasta tavarani ostan, kun ne näkee ja niitä voi tutkia ihan konkreettisina käsissään, kun taas netistä ostaminen on toisinaan melkoista hakuammuntaa. Tuotekuvaukset netissä ovat yleensä hyvin epätarkkoja, ja tuotteet ylihinnoteltuja. Ongelmana vain on, että on paljon tavaroita, joista pidän joita ei tavallisista kaupoista mitenkään voi löytää. Silloin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin turvautua netin kautta ostamiseen. En saa tilata ulkomaisista nettikaupoista mitään, ja niistä juuri haluaisinkin kovasti kaikenlaista. Niistä tilaaminen ei tunnu kuitenkaan turvalliseslta, joten niin en taida tulla tekemään.
Nettikaupoissa on minusta kiva kuitenkin katsella, ja kyllä kotimaistenkin nettikauppojen valikoimasta löytyy monenlaista. Tällä hetkellä mieleni tekisi hankkia LOTR juliste. Haluamieni marginaalituotteiden hinta (kuten jo mainitsinkin) nousee vain yleensä ihan kiitettävän korkealle, ja kun päälle lisätään postikulut, niin nettiostokset käy kukkarolle ihan kiitettävän paljon.
Netistä on tullut tilattua mm. CD:tä, figuja, joku yksittäinen bändipaita ja fantasiakirjoja. Kauppoja, joista olen tilannut ovat mm. Fantasiapelit, Blippo (valitettavasti), Omoi, Antikka ja Epe’s.
Mikä on mielestäsi hienoin kirjan kansikuva kautta aikojen?
Vastasin juuri, mutta kukaan ei ole pariin päivään vastannut, joten siitä johtuen vastaan nyt.
Siis, en sinänsä näe yaoissa mitään pahaa, ja toisinaan luen itsekin yaoi ficcejä siinä missä muitakin. Mutta sitten.. BL-sarjat itsessään ovat käsittämättömän huonoja ja tylsiä. Sarjojen ideana tuntuu olevan vain parittaa hahmot, ja juoni ollaan unohdettu kokonaan. Inhoan myös joka paikassa toistuvaa seme-uke-asetelmaa.
Hirvein asia yaoi-touhussa on kuitenkin yaoi-fandom. Coneissa ja kaupoissa joutuu sietämään kirkuvia yaoi-fanityttöjä, jotka ovat tuskin edes yläasteella. Shounen-ain ymmärrän, mutta usein jo nämä 12-vuotiaatkin tuntuu menneen sen pornokaman puolelle. Ja mistään lastenjutusta ei siis ole kyse.Yaoi on pornoa, ja suurin osa yaoi-harrastajista ei tunnu edes ymmärtävän sitä, että ei ole järkevän ihmisen touhua fanittaa sitä kovaan ääneen julkisilla paikoilla.
Yaoi olisi okei-asia, jos se osattaisiin jättää omaan arvoonsa ja näin valitettavasti ole. Lyhyesti sanottuna yaoi-fandom ja sen aikaan saama harvinaisen typerä käyttäytyminen mustamaalaa animeharrastusta Suomessa.
sitten vähän samankaltainen aihe; nimittäin fanipalvelu animessa ja mangassa?
Tuli nyt mieleen tälläinen asia, että jos haluatte varmistua ostamienne oheistuotteiden aitoudesta (varsinkin esim. figujen suhteen), niin EN suosittele ostamaan Bliposta mitään. Jonkin aikaa sitten Anikin keskustelua selatessani lähti luottamus kyseiseen kauppaan.
Ja kun katselin figuja Blipossa, niin ilmiselvästihän ne piraattikamaa näyttivät olevan.
Yleensä anime figuurit ovat todella laadukkaita, ja maalaus huolellista ja tasaista, ja niissä käytetty muovi on huolitellusti muotoiltu. Blippon tuotteiden suhteen mikään edellä mainituista seikoista ei toteutunut.Sekin kertoo jotain, että D. Gray-man avaimenperien pakkauksissa kuvitus oltiin otettu doujinsheista, jotka ovat länsimaissa tekijänoikeuslain vastaisia. En ihan kyllä jaksa uskoa, että virallisiin tuotteisiin mitään faniräpellyksiä laitettaisiin.
Kumpaakaan noista sarjoista en ole lukenut, mutta samurait kiinnostavat minua, kun taas Flame of Recca vaikuttaa liiankin tavalliselta shounenilta, eli siis Rurouni Kenshin.
Rurouni Kenshin vs. Samurai Deeper Kyo
Joskus pienempänä katselin tätä sarjaa paljonkin, mutta viimeaikoina ei ole jaksanut kiinnostaa. Sampo on sinänsä ihan hauska juontaja, mutta monet jutut on minulle vähän mukahauskoja, ja tyhmien jenkkien päätön kohellus ei aina yksinkertaisesti kiinnosta. Kyllä tässä sarjassa väillä niitä hyviäkin videoita tulee vastaan, mutta kun tylsiä on niin paljon enemmän, niin en enää vaivaudu katsomaan.
Huti. Yläasteella ihmiset muuttuivat kestämättömän ulkonäkökeskeisiksi ja pinnallisiksi, eikä ihmisiä enää arvostettu sellaisina, kuin he ovat. Minun itsetuntoni romahti nolliin noiden asioiden takia, ja aloin tuntemaan kestämätöntä pelkoa merkityksettömistäkin asioista, ja muutuin varovaiseksi, ja laskelmoivaksi ihmiseksi. Kaikki kivatkin ihmiset ovat yläasteen aikana muuttuneet jotenkin epämiellyttäviksi ja joka päivä saa pakottaa itsensä menemään kouluun. Olen aina ollut hyvinkin myönteinen ihminen, ja olen vieläkin, mutta yläaste on aiheuttanut yleisen mielialan laskun. Yläaste toi tullessaan myös sellaisen ’olen yksin ja muut minua vastassa’ tunteen. Katson kuitenkin hyvin valoisasti (ehkä jopa idealistisesti) kohti tulevaisuutta.
manga-vaikutteinen piirtäminen?
Tampere Kuplii kolme vuotta sitten, tai jos sitä ei lasketa, niin parin vuoden takainen Animecon. Mitään innokasta conkävijää minusta ei ole tullut. Conit ovat liikaa kaltaiselleni epäsosiaaliselle otakulle, ja minua alkaa ottamaan aivoon kun niissä ei useinkaan tunnuta osaavan käyttäytyä. Niin suuri ihmismassa on sitäpaitsi ahdistavaa. Myöskin tämä taannoinen ’ei cossaajat’ aihe vieroitti minua coneista. Coneissa myöskin käy joitakin ihmisiä, joita en oikeastaan haluaisi nähdä.
Kirja, jonka haluaisit lukea, muttet vaan saa aikaiseksi tai et ole ehtinyt? Ja perustele, että miksi näin on, ja mikä tässä kirjassa kiinnostaa.
Kyllä omistan ja oikeastaan melkoisen paljon. mm. pari bändipaitaa, anime figuja, pöytäropen suosikki fantasiakirjastani, julisteita, artbookkeja, fan bookkeja ja monenlaista muuta. Laitan oikeastaan turhankin paljon rahaa edellä mainittuun turhuuteen, ja haluan sitä kovasti. Sitten kun saan kulloinkin haluamani tavaran käsiini (yleensä ei mistään halvasta kamasta ole kyse), niin ajattelen, että mitäköhän minä tälläkin sitten teen? Niin se vain aina menee.
Jotain soundtrack-CD:tä?
Itseasiassa en yllättynyt. Vaikka oletkin uusi kävijä täällä, niin olemuksessasi vain on jotain, jonka perusteella arvasin ikäsi oikein. En oikein osaa selittää ^^’
Ja viistoista olen edelleen.
Mikitty wrote:
No itse RAKASTAN J-rockkia (muuta musiikkia en voi sietää).
Minullakin oli muutama vuosi sitten tälläinen asenne, mutta nykyään minusta on aika kapeakatseista sanoa, että muuta hyvää musiikkia ei olisi.
Vähän yli kaksi vuotta sitten kuuntelin jiirokkia paljonkin, mutta jossain vaiheessa kyllästyin ja aloin kaipaamaan muutakin. Isoin ongelma on visual kei. Minua ärsyttää se, kun suurinta osaa visual kei bändeistä tunnutaan kuuntelevan ainoastaan ulkonäön takia. Musiikki kun on usein sen verran huonoa, etten kyllä muutakaan syytä keksi. Joissain tapauksissa voisi kuvitella, että kitaristi soittaa toinen käsi taskussa
Harvassa bändissä oikeasti on mitään persoonallista. Musiikkihan on pääasia eikä ulkonäkö. Ulkonäköä kun on hieman vaikea kuunnella.En kuitenkaan väitä, etteikö hyvääkin jiirokkia olisi olemassa, esim. Moi dix Mois, Nightmare ja Dir en Grey. Jäsenet tuntuvat oikeasti osaavan soittaa. Moi dix Mois (aiheuttaa kylmänväreitä, kun se lausutaan väärin) on ollut pitkään yksi suosikkibändeistäni johtuen Manan mielenkiintoisista sävellyksistä ja ajatusmaailmasta. Moi dixin goottiestetiikka on myös todella kaunista, vaikken itse mikään gootti olekaan.
Japanilaisen musiikin puolelta kuuntelen nykyään enemmän anime soundtrackeja, ja klassisempaan ja folkmaisempaan tyyliin vivahtavaa musiikkia.
Kun kuuntelin enemmän jiirokkia, niin vanhempani eivät siitä kyllä oikein pitäneet. Nykyään olen jossain suhteessa samaa mieltä heidän kanssaan siinä, että se on monesti häritsevän kakofonista. Kaverini vanhemmat taas olivat sitä mieltä, että j-rock on täysin plagioitua länsimaisesta musiikista, eikä siinä ole mitään persoonallista.
Nyaa, tuollaiset avat jää hyvin mieleen, kun taas kaikki enemmän tai vähemmän samannäköiset anime-avat unohtaa heti. Tuo silmä on kivan rauhallisen näköinen, ja mustavalkoisuus vielä korostaa sitä. En ehkä itselleni tuon kaltaista avaa ottaisi, mutta kyllä se siitä huolimatta miellyttää minua. 9-
Sen-san wrote:
en nyt muista nimeä, mutta jokainen tarina liittyi lumiprinsessaan
Ko. sarja on nimeltään Shirahime-syo, ja todella kaunis teos tosiaankin on. Ihastuin ensin sen käsittämättömän kauniiseen piirrustustyyliin, joten pakkohan sen oli omaan hyllyyn saada. Tarinoita jaksaa lukea monta kertaa uudestaan.
Olen tullut kyllä miettineeksi tätä jonkin verran. Minusta on päivän selvää, että ilmastonmuutos on edennyt siihen pisteeseen, että ihminen ei sitä enää voi pysäyttää. Ihmiset eivät yksinkertaisesti osaa muuttaa huonoja elämäntapojaan. Esim. Kiinan (muidenkin maiden) elintaso nousee koko ajan, ja hekin alkavat kuluttaa entistä enemmän ja miettikää mitä siitä seuraisi, jos melkein jokaisella kiinalaisella olisi varaa ostaa oma auto. Tämä nyt ei koske pelkästään kiinalaisia, vaan tuo nyt oli vain esimerkki. Rikastuessaan ihmiset muuttuvat entistä itsekeskeisimmiksi, eikä kukaan tunnu osaavan ajatella isompia kokonaisuuksia. Vähän huonompi juttu sitten lähitulevaisuudessa.
Ilmasto siis lämpenee, ja varmaankin ainakin seuraavat sata vuotta. Kyllä sen lämpenemisen on pakko jossain vaiheessa pysähtyä. Sata vuotta kuitenkin on hyvin pitkä aika ja kaikki tuntuu tapahtuvan häiritsevän nopeasti.
Mutta siis niihin seurauksiin: Uskon varmasti, että napajäätiköt tulevat sulamaan, mistä seuraa vedenpinnan nousu, ja maa-alueet pienenevät. Ihmisten määrä sen sijaan lisääntyy kokoajan. Tulee aina vain ahtaammaat olot, ja sitten ihmiset tietenkin alkavat sotimaan näistä pieniksi käyvistä alueista, ja siitä seuraa nälänhätää ja siitä kaikenlaisia tauteja ja siitä seuraa paljon kuolemaa. Luonto kyllä osaa hankkiutua eroon siitä, minkä se kokee olevan sille haitaksi.
Toinen saman tyylinen teoria on se, että käy niinkuin Day after tomorrow’ssa. Kun napajäätiköt sulavat, niin sulamisen myötä syntyy paljon makeaa vettä, jonka tulva pysäyttää Golf-virran. Golf-virta vaikuttaa pohjoismaiden ilmastoon suuresti, ja sen katoaminen saattaisi merkitä sitä, että täällä koittaisi taas monien vuosien saatossa jääkausi ja jossain tapauksessa ilmasto kylmenisikin niin paljon, että tämä kotiseutumme muuttuisi asuinkelvottomaksi.
Kumpikaan mainitsemistani teorioista ei kuullosta lupaavalta, mutta mitään positiivista ilmastonmuutos ei minusta voi saada aikaan.Vaikuttaako mainonta sinuun paljon? (Vaikeahan sitä itse on sanoa, mutta olisi jokseenkin tekopyhää sanoa, ettei se vaikuttaisi yhtään)
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
