räsynukke

*Täysin puolueellinen arvostelija astuu näyttämölle*

Rakastan tätä kappaletta. Näin lievästi sanoen.

Tämä on niin älyttömän kaunis biisi, jollain tavalla raikas ja ilmava. Biisi kanssa rullaa eteenpäin mukavasti. Silti minulle tulee (saattaa olla eräiden kappaleeseen liittyvien muistojen syytä) tästä todella surullinen olo, vähän ahdistunutkin. Mutta se on vaan positiivinen juttu, että biisi herättää tunteita.
Sanat ovat ihanat. Eivät sellaista rakkausselitystä kuin aivan liian monet biisit, vaan tuollaiset.. tuollaiset.. miten sen nyt sanoisi. Emt. Varsinkin ensimmäisen säkeistön sanoista pidän hurjasti.
Laulajan ääni sopii biisin kuin nakki silmään.

Kamalaa kun en osaa sanoa mitään kriittistä.D : Pakko antaa täysi kymppi.

Seuraava saa arvosteltavakseen Bruce Springsteenin kappaleen Thunder Road.

Ni-chan wrote:

*selitystä siitä Irinan biisistä*

Muh, Irinalla on ärsyttävä ääni.; O

Kamalaa kun en muista, missä vaiheessa Friday Night Feveria tulee Taistelevat Virtaset (joista toinen on Salminen). Pitää kuunnella koko ohjelma.
Mutta nyt ne mainostaa, että tulee uskomaton show, että ei siinä mitään.

Pieniä ongelmia tuon Piirustus Thread kuvan kanssa. Ei meinaa kädet onnistua yhtään ja kuvassa oleva ase on aika… mielikuvituksellinen.
Olen kanssa ajatellut, että pitäisi tehdä tunnus Anime-lehden sivuille. Ihan vaan sen gallerian takia. Kun olen kytännyt sitä jo niin kauan.

Löysin isovanhemmilta sellaisia pelikortteja, joissa on artistien/yhtyeiden kuvia. En minä suurinta osaa edes tunnistanut, mutta pöllin mukaani Queenin, Brucen, Elton Johnin ja Bowien kortit. Nyt ne ovat kiinnitettyinä seinälleni.

Ähm. Joo.

Ei voisi seurustelu vähempää kiinnostaa.

En varmaan vitosluokan jälkeen ole kunnolla edes tykännyt kenestäkään. Ei jotenkin kiinnosta yhtään kaulailla kenenkään kanssa, romanttinen lässytys kuulostaa ällöttävältä ja silleen. Tai no, tykkään kamalasti lukea fluffya, mutta tosielämässä ei jaksa innostaa.
Tykkään varmaan liikaa olla yksin. Vapaa-aika tulee vietettyä keskenäni omassa huoneessa ja ihmisiä tulee tavattua vain harrastuksissa. Joten ei seurustelusta oikein tulisi mitään.

Pojat (tai tytöt, miten vaan) eivät siis voisi vähempää kiinnostaa muuten kuin ystävinä.

Haha, minä tiedän Torin entisen nimen.
Omat nimikirjaimet ovat SH. Etunimi on lyhyt, mutta sukunimessä onkin sitten.. kymmenen kirjainta. Ärsyttää kun pitäisi kirjoittaa nimikirjoitus. Toinen nimi on peritty joltain sukulaiselta, myös ikäiselläni serkulla on sama.

Aika mielenkiintoista, heräsin tuossa yhdeltätoista ja koko talo on tyhjänä. Luulin jotenkin ihmisten olevan täällä, mutta kaikki ovat ilmeisesti kadonneet jonnekin. Eivät ole edes viestiä jättäneet. Kohta varmaan joku soittaa, että "Miks sä et ole täällä kun pitäisi olla?!"

"No kun mä silppuan papereita.: <"

En kyllä, mutta siitä taannoisesta paperinsilppuamis -jutusta on jäänyt tuon sanominen päälle.

Kawamarulle taas jaksamista *lohduttava halaus*.

Kawamaru wrote:

*lohduttava halaus* Otan osaa.

Kiitos. Olen nyt jo vähän raihoittunut, enää ei tarvitse kantaa paperirullaa koko aikaa mukana.; D

On niin hauskaa, kun pikkuveljeni (yhdeksän vuotta) on niin innostunut Hetaliasta. Eihän se siitä oikeasti mitään ymmärrä, mutta tunnistaa maita ja silleen. Olen kanssa opettanut sen laulamaan MKC:n Suomi-dubin.

Niin, pikkuvelejestä puheenollen, sillä on askillinen hätäkeskuksen karkkeja. Sain juuri viimeiset, kun ei se itse pitänyt ruskeista. Nämä ovat hyviä, mutta eivät yhtä hyviä kuin ne toiset 112-karkit. En vaan ole pitkään aikaan päässyt isän mukaan hätäkeskukseen enkä ole voinut kahmia niitä taskuihin. What a pity.

Aloin suunnittelemaan rippipukua. Ajattelin ensin sellaista miestenpukua, mutta ihmiset kuittailisivat kuitenkin kummitädin suuntautumisesta. Joten nyt ajattelin sellaista, jossa on puvun yläosa ja siihen sopiva mustavalkoinen tyllimekko.
Enkä ole yhtään ajoissa tämän asian kanssa enenenenen.

Kirjoitin tuossa myös ensimmäisen Hetalia-ficcini ikinä. Raapale, mutta ficci silti.

Mä aika harvoin pillitän, mutta nyt piti hakea paperirulla tuohon viereen kun nenäkin valuu niin.

Joo, Valtakuntaa ei enää ole. Enkä mä oikein tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua. Kesti hetken ennekuin pystyin edes lukemaa tuota tekstiä. Kun mä olin kuitenkin niin rakastunut Kommandottaren lyriikoihin. Niissä vaan oli jotain sellaista, minkä takia mä en saanut niistä tarpeekseni. Oli aina pakko lukea uudestaan.

Yksikään yhtye tai artisti tai kirjoittaja ei ole varmaan koskaan tehnyt muhun lyriikoillaan yhtä suurta vaikutusta. Ja nyt mä en tiedä, että pääsenkö lukemaan niitä enää. Mä olin oikeastaan melkein riippuvainenkin niistä, vaikka taidan mä kyllä olla edelleenkin.

Veti vähän hiljaiseksi. Ja tuntuu melkein tyhmältä kirjoitta tälläistä valitusnyyhkytystä, mutta oli vaan pakko päästä purkamaan tää jonnekin.

Suomeksi löytyy, samoin englanniksi, ruotsiksi, italiaksi ja japaniksi.

Next: Millä kielellä luet mieluiten mangaa? Any reasons?