Cadmium

Päätin sitten lähteä NaNoWriMoon asenteella "jos kirjoitan pari sataa sanaa per päivä, olen tyytyväinen". 😀 Edistystä siis on tapahtunut… hyvin vähän, mutta ei harmita yhtään. Vielä ehtii tavoittaa sanamäärätavoitteen, vasta toka päivä menossa!

RO kehui tänään miten olen selvästi tsempannut koulun kanssa, kun viime jaksosta tuli kuulemma hyviä arvosanoja. Olin vähän että häh, mielestäni olen jatkanut samaa keskinkertaista menoa kuten aiemminkin, mitä nyt äidinkielen kahdesta kurssista nappasin arvosanat 9 ja 8. Ja hoh, kun koko syksyn olen stressannut milloin mistäkin, niin tuntuu etten ole yhtään mihinkään tyytyväinen. Mistähän sekin johtuu, että epäonnistumisiin kiinnittää enemmän huomiota kuin onnistumisiin?

Olen täysin koukuttunut Glee-sarjaan, katsooko kukaan muu sitä? 🙂 Kyllästyin siihen, että sitä näytetään vain kerran viikossa tv:ssä ja päätin katsoa sitä eteenpäin netistä. Jaksossa 11 mennään ja tykkään edelleen, tosin Gleessä on runsaasti ärsyttäviä hahmoja, joihin valitettavasti käytetään aivan liikaa ruutuaikaa (Finn-Rachel-draama on jotain turhauttavaa, ei kiinnosta ja ne kaksi tuntuvat vielä olevan sarjan keskiössä. Aaaargh). Parhaimmillaan Glee on kuitenkin tosi piristävää katsottavaa ja satun muutenkin pitämään liikaa tällaisista musiikkipainotteisista jutuista. Lähes täydellistä! 🙂

En vaan tajua mistä nämä motivaatio-ongelmat tulevat. Olisi miljoona koulujuttua tekemättä ja ahdistaa. Ruotsin kirjoituskurssin tehtävät huolestuttaa eniten, kyseessä kun on sellainen aine, jossa tekisi niin paljon mieli olla yrittämättä ollenkaan. Ja ensi viikolla on matikan uusinta, johon en pyhistä lupauksistani huolimatta ole lukenut yhtään.

Joku oikein muheva kirosana tähän.

Positiivisten asioiden listalla on kuitenkin se, että perjantaina mennään Helsingin kirjamessuille. Ja maanantaina alkaa NaNoWriMo.

Siis Nanonhan saa kirjoittaa vaikka Wordilla tai käsin, sen saa itse päättää. Sanamäärää päivitetään omaan Nanoprofiiliin kuukauden aikana, ja sitten viimeisinä päivinä koko teksti laitetaan Word Count Validator-osioon, joka laskee lopullisen sanamäärän. Tarinaa ei siis edes tarvitse julkaista, koska heti sanamäärän laskemisen jälkeen teksti poistetaan. Suositellaan kuitenkin, että teksti tehdään lukukelvottomaksi korvaamalla vaikka a-kirjaimet ö-kirjaimella jne. Tuollainen toiminto pitäisi löytyä ihan jokaisesta kirjoitusohjelmasta. 🙂

Siistiä. Kun oli asiaa pankkiin, niin vein sinne samalla pikkukolikoita. Niistä tuli lähemmäs 20 euroa tilille! 😀

Syysloma! Jotenkin ihanaa herätä aamulla, vilkaista kelloa ja todeta, että kyllähän sitä voisi vielä sellaiset pari tuntia jatkaa unia. 😀

Haluaisin niin pelata Kingdom Hearts: Birth by Sleep-peliä, mutta haluanko sittenkään ostaa PSP:n vain yhden pelin takia? Enpä usko. Voisihan tuota joskus myöhemmin (paaaaljon myöhemmin) harkita. Tällä hetkellä katselen uteliaisuuttani läpipeluuta tuosta pelistä, mutta tietty mieluiten pelaisin itse. Voi tuskaa. Pelin soundtrackiin olen kuitenkin jo ehtinyt ihastua, etenkin Radiant Gardenin teemabiisi (uusi versio Hollow Bastionin teemasta) on ihana ja Dearly Belovedin uusin versio on tähän mennessä yksinkertaisesti paras. Ja sitten on vielä tämä. Tuota kuunnellessa hymyilyttää väkisinkin, muistuttaa niistä ajoista kun pelasin ensimmäisiä kertoja ekaa Kingdom Hearts-peliä. 🙂

NaNoWriMo alkaa taas ensi kuussa! Kyseessä on siis romaaninkirjoituskuukausi, jossa on marraskuun aikana tehtävänä kirjoittaa 50 000:n sanan mittainen tarina. Viime vuonna pääsin häpeällisesti vain reiluun 10 000:n sanaan, mutta tällä kertaa olisi tarkoitus onnistua. 😀 Suosittelen lämpimästi Nanoon tutustumista kaikille, jotka ovat valmiita kirjoittamaan pelkkää roskaa koko kuukauden, sillä laadullahan ei Nanossa ole väliä vaan määrällä.

Nyt sitten jännitetään että tuleeko englannin YO:sta E vai M. E olisi kyllä kiva, kunhan vain pisteet riittäisivät siihen. Alustavat tulokset ovat jo tulleet, ja opettajan mukaan E voisi olla juuri ja juuri mahdollinen. Yksi kavereistani masentui täysin laskettuaan pisteensä, ja jopa huusi toiselle kaverilleni. O__o Vaihdetiin kyllä hämmentyneitä katseita sen jälkeen. Jokaisella tuntuu olevan tässä vaiheessa hermot kireällä, ja toisaalta en ihmettele yhtään.

Ja ne "hellivät" helteet hiiteen! Syksy on paras vuodenaika, piste. Arvatkaa vain kuka oli riemuissaan tajutessaan aamulla että pipo tulisi tarpeeseen? 😀 Syksyllä on ihanan värikästä ja sen verran kylmää, että saa ja pitää pukeutua lämpimästi. Talvikin on ihan jees, ainakin pääsen taas käyttämään ihanan punaista takkiani ja ihmettelemään busseissa istuessani, että miten niin monella on aina mustat tai harmaat talvitakit. 😀

Kävin tänään hakemassa ajokorttini – siis ihan sen muoviläpyskän! Tuli hassu fiilis, mutta teki mieli nauraa kortissa komeilevalle kuvalle, näytän siinä tosi huolestuneelta. 😀

Itse heitin hahmoturnaukseen vain yhden hahmon, mutta ajattelinkin että muilla olisi mielenkiintoisempia ehdokkaita tarjota. Sen siitä saa kun lukee vain massamangaa.

Seitsemän veljeksen kanssa kituuttaminen päättyi eilen! 😀 Päädyttiin kavereiden kanssa siihen lopputulokseen, että se on arvostettu kirja vain sen takia että se oli ensimmäisiä suomeksi ilmestyneitä opuksia ikinä. Tajuttoman tylsä kirja muuten, jo alusta oli selvää että kaikki veljekset ovat älyttömän tyhmiä ihmisiä. Viimeistä lukua selailin vain hieman läpi, muuten luin – ihan yllättäen – kirjan lähes täysin, paitsi Aapon tarinat ohitin kahden ensimmäisen jälkeen ihan kokonaan ja hyppelin joittenkin luontokuvauksien yli. Mitä tahansa yleissivistyksen vuoksi. 😀 Mieluummin tosin luen Seitsemää koiraveljestä.

Kuulin eilen uutisen, että Musta torni-kirjasarjasta kaavaillaan kolmea elokuvaa ja tv-sarjaa. Olen vasta aloittamassa sarjan viidettä kirjaa, ja täytyy sanoa että jos haluaa tehdä nuo leffat hyvin, niin jessus, paljon työtä on edessä. D: Näissä kirjoissa on vain niin paljon tavaraa, että vähän hirvittää miten filmatisoinnit voisivat ikinä tehdä oikeutta alkuperäisteoksille.

Kävin eilen katsomassa nyt toisen kerran Inceptionin. Leffa oli edelleen viihdyttävä eikä kestostaan huolimatta tuntunut edelleenkään pitkältä. Pieni miinus nyt siitä, että nyt elokuvan juonen tietää kokonaisuudessaan eikä tarvinnut ihmetellä oikeastaan mitään sellaista, mikä ekalla katsomiskerralla oli herättänyt vahvoja "mistähän tässä on kyse?"-ajatuksia. On se vaan niin hyvä elokuva. 😀

Hei, voisitteko suositella jotain kuunneltavaa? :)Tyylillä ei ole niin väliä, mutta olisi kiva tutustua johonkin ei niin tunnettuun musiikkiin – musiikkimakua kun sopii aina laajentaa, ja minusta tuntuu taas kerran siltä, että olen kuullut kaiken niin moneen kertaan.