juha90

Luin pari päivää sitten kirjat 47-48. Naruto vs. Pain-taistelusta olin kuullut puhuttavan sen verran paljon, että olin utelias viimein näkemään sen.
Sanoisin, että ottelu on ehkä hiukkasen ylimainostettu, vaikka toki Pain oli voimakas vastustaja ja taistelu antoi Narutolle erittäin tärkeän henkisen opetuksen.

Ja nyttemmin auennut tarina toiveesta saavuttaa kestävä rauha… Naruton ja Nagaton keskustelu sai minutkin tosissani ajattelemaan asioita. Naruton vastaus oli toki yksinkertaistettu, mutta silti siinä oli jotain perää oikeankin maailman mittakaavassa: rauhan mahdollisuuteen on uskottava. Jo se tarjoaa jonkinlaiset avaimet parempaan tulevaisuuteen.

Danzoo on nyt osoittautunut oikeaksi emäkonnaksi. Syyllinen Uchihan tragediaan ja sitä kautta Sasuken lähtöön ja kostosuunnitelmiin, sekä Painin syntymiseen. Niin kenen opit syöksivät Konohan tuhoon? Sasuke vs. Danzoo-tappelusta olen utelias. Siitä voi hyvinkin tulla hyvin kiintoisa.

Lisäherkkuja olivat myös nostalgisen hymyn kirvoittanut jälleennäkeminen Inarin ja Tazunan kanssa sekä pilvininjojen naurunpyrskähdyksiä nostattanut sanailu ja pikkukiviväärinkäsitys…

PS: Kun Nagato sanoi Kuuden tien tietäjän luoneen kuun, pysähdyin hetkeksi, räpyttelin hetken silmiäni ja luin uudestaan. Että silleen…

Pieni kysymys, ja anteeksi, jos kuulostaa nillitämiseltä.

Kärsin DA:ssa vakavasta kommenttien puutteesta. Mitä tulisi tehdä, jotta saisin palautetta töistäni? Onko kellään ajatuksia?

Muutama uusi löytämäni helmi.

A)
K-ON!, kirja 4, viimeisessä luvussa kohtaus, jossa Azusa valmistujaispäivänä alkaa itkeä ja saa Yuilta niin lempeän halauksen. Yleisestä velttoudesta ja teenjuonnista huolimatta (tai sitten juuri sen takia, riippuu tulkinnasta) kevyen musiikin kerho senpaineen oli Azusalle tärkeä, ja tämä kohtaus viimeistään teki sen selväksi. Samanlaista haikean tunnelman luontia olen nähnyt 4koma-sarjoissa vain Azumanga Daiohissa.

B)
Fairy Tail, luku 272. Jäänyt mieleen, koska sen jälkeen otti niin sellerin pahasti päähän Lucyn puolesta.
*!%¤+":n Raven Tail. 😡

C)
Rave, kirja 32, juhlat ennen viimeistä taistelua. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Haru riisuutui, tuli melkein tikahduttua nauruun. Puhumattakaan pään räjäyttävästä juomasta, epäonnistuneesta rakkaudentunnustuksesta ja Bernikan ilmeestä Harun keikkuessa luonnontilassaan…

D)
Bleach, kirja 35, Kenpachi käyttää kendoa. Siinä missä muut kapteenit ottavat väkevän vastuksen nujertamiseksi käyttöön massiivisen bankain, Kenpachi ryhtyy käyttämään molempia käsiä. Ja kummassakin tapauksessa tulos on sama.

Rave on nyt luettu loppuun asti. Viimeinen taistelu oli tunnelmallisesti vaikuttava, vihollisten ylivoimaisuus ja yleinen epätoivoisuus oli niin selkeää, että sankarien puolesta oli kunnolla huolissaan. Tarinan huipentuma, Harun ja Lucian kaksintaistelu ja Endlessin kohtaaminen, oli vaikuttava ja viimeinen luku koskettava, mutta pari juttua jäi vähän kaivelemaan: Pepunheiluttajajengi ei osallistunut viimeiseen taisteluun, Jeganin veljen rooli tarinassa jäi aika turhaksi, ja olisin halunnut nähdä enemmän Elien asettumisesta Garage-saarelle.

Loppujen lopuksi voisi sanoa, että Rave on hiomaton jalokivi. Tarinassa ja hahmoissa oli suuri potentiaali, mutta Mashima onnistui hyödyntämään sitä vain rajoitetusti. Pääjuoni pysyi hyvin kasassa ja nivoi sankarien tarinan onnistuneesti yhteen, mutta pienet sivujuonet jäivät melko irrallisiksi kokonaisuuden kannalta. Taistelut olivat vauhdikkaita ja jännittäviä, mutta ne tuntuivat toisinaan kiirehdityiltä (minkä Mashima muistaakseni myönsi itsekin kommenteissaan). Lyhyesti sanottuna Rave on hyvä ja nautinnollinen sarja lukea, mutta se olisi voinut olla enemmänkin.
Arvosanani sarjalle: 8-

Synttärit oli pari päivää sitten ja sain kaverilta Mass Effectin, pelin, josta olen ollut kiinnostunut jo hyvän aikaa ja kovasti halunnut kokeilla. Odotin innolla viikonloppua, jolloin voisin aloittaa…
JA KONE EI PYSTY PYÖRITTÄMÄÄN SITÄ.
Lievästi potuttavaa.

Moido kaikille, kirjoittelen tähän ketjuun ensi kertaa. Olen lukenut kirjastosta lainaamiani Narutoja kirjaan 46 asti, joten lienen vähän jäljessä, mutta suvainnette silti minun luettelevan ajatuksiani tänne?

Aloitetaanpa siitä, mikä minua on Narutossa viime aikoina eniten mietityttänyt: totuus Itachista. Se oli kyllä melkoinen twisti, ja muutti kertaheitolla koko näkemykseni Itachista, Uchiha-klaanista ja Konohasta. Sen jälkeen olin pahoillani Sasuken puolesta ja jopa valmis hyväksymään hänen aikeensa surmata johdon kolmikko.
Mutta miten kävikään? Kävi ilmi, että Sasuke on lapsellinen, kostonhimoinen hullu, joka haluaa tappaa viattomia purkaakseen omaa pahaa oloaan. Hän menetti sympatiani saman tein. Toivon, että tulevaisuudessa joku ravistelee häntä lujaa ja kehottaa katsomaan peiliin.
Mutta jätetäänpä nyt pettymykseni Sasuken suhteen sikseen, ja keskitytään Painiin. Jiraiyan taistelu tätä vastaan oli mielenkiintoinen ja hämmentävä, ja pervoerakon kuolema ainakin minua liikutti. Ja kuinka surullista olikaan seurata Naruton murhetta uutiset kuultuaan! Kohtaus puistonpenkillä mehujäiden kanssa on hiljaisuudessaan niin puhutteleva… ja jälleen Naruto-sarja, vikoineenkin, osoittautuu suht. hyvin kirjoitetuksi kasvutarinaksi, kun Naruto alkaa oppia seisomaan omillaan ja ottamaan kuolleen opettajansa tahdon harteilleen. Mutta siis, Pain. Salaperäinen, karmiva ja kiinnostava antagonisti. Rinneganin kyvyt jäivät minulle pitkäksi aikaa epäselviksi, kunnes muistin suomennoksen "sielunvaellussilmät" ja laskin yhteen 2+2. Mutta miksi näillä Painin kehoilla on Yahikon hiusten väri eikä Nagaton?
Sitten vähän Tobi/Madarasta. Tämä tyyppi on ehkä vielä arvoituksellisempi kuin Pain. Osaa kadota ilmaan, johtaa Akatsukia varjoista, ja selvisi elossa Amaterasusta. Ja miksi hänellä on toinen silmä piilossa? Menettikö hän sen taistelussa Hashiramaa vastaan, vai onko kyseessä jokin salassa pidettävä temppu? Olen kuullut teorian, että Madaralla on sharinganin lisäksi myös Rinnegan (miten sellainenkin toimisi?), ja että Tobi on Obiton ruumis, joka toimii kuin Painin kehot… en muuten usko hetkeäkään, että Madara sai veljensä silmät tämän omasta tahdosta, tai että Yhdeksänhännän hyökkäys Konohaan oli sattumaa. Vähän liian helppoa, rakas Watson.
Muuten, kumma ettei kukaan ole kertonut Narutolle hänen vanhemmistaan. Ei Kakashi, ei Jiraiya, ei Tsunade, ei kukaan. Oliko Kushinan ja Minaton suhde jotenkin epävirallinen? Liittyykö tähän jokin arvoitus?

SilverCeleb wrote:

Bleachissa nyppii tällä hetkellä eniten Kubon maailman hatara ja huolimattomasti esitelty (ja suunniteltu?) metafysiikka. Esimerkiksi nyt kysymys siitä, mihin sielut menevät Soul Societystä kuoltuaan (takaisin kiertoon, eli ihmismaailmaan?)

Itse olen kirjoista lukiessani tullut siihen näkemykseen, että Soul Societyssä kuolleet muuttuvat henkihiukkasiksi, joista koko paikka muodostuu. Näitä hiukkasia sitten siirtyy elävienkin maailmaan, missä niistä tulee uusia ihmissieluja. Kyseessä on siis sielunkierto. Vähän hatara teoria, myönnän, mutta silti.

Ja mitä tulee Bleachin maailman suunnitteluun ja "loreen", niin vaikka aukkoja ja epäloogisuuksia on, niin kukin henkiolentolaji -shinigamit, quincyt, arrancarit, visoredit- on sopivan uniikki organisaatioltaan, voimiensa luonteelta ja "kulttuuriltaan." Mikään niistä ei tunnu ainakaan allekirjoittaneen silmissä toistensa kopiolta.

Herätetäänpä keskustelua parilla heittäen keksityllä kysymyksellä.

1. Kenen olkihatun uusi ulkoasu miellytti/vihastutti eniten?
2. Kuka on merivoimien uusi amiraali?
3. Liittyykö olkihattuihin vielä joku Uudessa maailmassa?
4. Millaista arvelette nereidisaarella olevan?

Omat näkemykseni:
1. Olkihattujen uudet lookit olivat minusta kaikki jokseenkin miellyttäviä. Sen kyllä myönnän, että kaipaan Frankyn hiustöyhtöä. Mutta paras uusi asu oli kyllä ehkä Zorolla, jännä yhdistelmä merirosvo- ja samuraityyliä.

2. Esitin jo aiemmin teorian, että se on Akainu. Valitettavasti tämä ajatus perustuu ihan vain fiilikselle. Toki on mahdollista, että hallitus ja osa merivoimista pitää Akainua sodan sankarina, kun tappoi Rogerin pojan ja melkein onnistui tekemään Dragonin pojalle saman. En tiedä, olenko oikeassa, mutta se, että baarimikko ei Namin kanssa jutellessaan maininnut uuden amiraalin nimeä, vihjaa että Oda on suunnitellut jonkinlaisen yllätyksen lukijoille.

3. Pidän vielä yhden uuden toverin ilmaantumista hyvin mahdollisena. Sitten olkihattuja olisi kätevästi yksi kutakin mustapartapiraattia kohden… logia-voimainen toveri olisi muuten ärtsy.

4. Oletan, että Nereidisaari on kaunis ja mielenkiintoinen, mutta levoton ja vaarallinen paikka. Valkoparran kuoltua vanha epäjärjestys on todennäköisesti palannut ja nereidien ja merenmiesten ryöstäminen myytäväksi käynnistynyt uudelleen. On myös mahdollista, että saaren suhteet maailmahallitukseen ovat kylmenneet Jinbein tapauksen jälkeen, ja muutenkin sodan seurauksena.