Kyoka8

Ei vastaa ihan omaa musiikkimakuani, mutta siitä huolimatta nautin tuon biisin kuuntelusta. Arkiset ja hyväntuuliset sanat, joissa ei ole mitään tulkinnan varaa. Sanat eivät siitä huolimatta olleet minusta yhtään kliseiset tai imelät vaan pikemminkin sympaattiset ja hauskat. Tykkään muutenkin sellaisista sanoista, jotka kertovat jonkun tarinan. Kitara oli todella hauska, ja se jäi soimaan päähän. Todella tarttuva biisi muutenkin, mutta muuten vähän tavanomainen. Popedaa on tullut kuultua lähinnä radiossa ja se on omalla tavallaan aina nostanut mielialaa. Sanotaan vaikka 8+

Scar Symmetry – The Illusionist

Ainoa varsinainen keikka, jolla olen ollut oli An Cafen keikka Pakkahuoneella. En ko. bändiä enää pahemmin kuuntele, mutta kyllä se mukava kokemus oli. Kasiluokalla siellä tuli oltua. Kaveriporukan kanssa olin, ja kaikilla oli kyllä kivaa. Olin ensimmäisimmissä riveissä ja tunnelma oli kyllä aika tiivistä. Minulla oli juuri alkanut myös silmätulehdus, mutta eipä se pahemmin menoa haitannut. Viimeaikoina en ole keikoilla siis käynyt. Musiikkimakuni on muuttunut, eikä kukaan nykyisistä kavereistani juurikaan kuuntele samaa musiikkia kuin minä. Kyllä minä haluaisin mennä muillekin keikoille, mutta eihän se yksin ole kivaa 🙁

Minkälaisista laulun sanoituksista pidät eniten? Miksi? Mitkä sanoitukset ovat sinulle erityisen tärkeät?

En ole kyseistä kirjaa vielä lukenut, mutta kyllähän se tässä lukion aikana tulee väkisinkin luettua. Siitä huolimatta arvostan suomalaisen kirjallisuuden klassikoita, eli hitti.

Kynttilät?

Kivan melodinen ja periaatteessa ihan toimiva biisi. Minun makuuni ehkä vähän liiankin suoraviivainen, mutta kaikenkaikkiaan ihan jees. Sanat eivät olleet kovin omaperäiset, mutta silti pidin niistä. Biisiä kuunnellessa tuli jopa itsevarmempi olo. Laulajat hoisivat hommansa hyvin. Hyvä biisi, mutten sanoisi että loistava. Sellainen 8

Opeth – Harvest

Jep. Tuo vs. vaihtoehto vaikuttaa paremmalta. Edellinen lohko-äänestys oli sinänsä aika karkea menetelmä. Olisi totta vie mukavinta jos suurin osa vaihtoehdoista ei olisi Narutoa ja One piecea. Hyvällä lykyllä tämän kautta voisi tutustua uusiin vähemmän tunnettuihin sarjoihin. Ei se loppujen lopuksi ehdotonta kuitenkaan ole, sillä itse turnaus on kuitenkin se jännittävin ja hauskin osuus, oli kyseessä mitkä hahmot tahansa 🙂

edit: minusta ainoa hahmo joka pitäisi jättää pois on viime kerran voittaja Luffy.

Minusta on outoa, kun seurustelemattomuudesta pitää tehdä niin kauhea haloo. Miksi ihmeessä pitäisi alkaa seurustelemaan seurustelun vuoksi, eikä sen vuoksi että on löytänyt ihmisen jonka kanssa haluaa olla? Ihminen voi elää todella hyvää ja mukavaa elämää ilman seurusteluakin, joten siitä on turha ottaa paineita. Minä itsekään en ole seurustellut ikinä. Kyllähän se toisinaan vähän harmittaa, mutta kun sopivaa tilaisuutta ei ole tullut niin mitäs sitä märehtimään. Totta puhuakseni ylä-asteikäisenä en edes kokenut olevani valmis seurusteluun.

Oliver Twist, ja pidin siitä kyllä todella paljon. Pidän kirjoista, joiden päähenkilöinä on lapsia, sillä lapset on jotenkin samaistuttavia ja sympaattisia. Tarina oli hyvä ja omalaatuinen, ja käsitteli aikaistaan englantia hyvin. Olihan siinä joitakin aika sekavia kohtia, mutta niistä huolimatta pidin paljon.

Millaisia muutoksia nykyinen peruskoulu mielestäsi kaipaisi?

Hoho, kerrankin te siskokset. Pidän Shoen avasta enemmän, koska siinä on parempi kontrasti. Sason ava on myös ihan jännä mutta melko epäselvä, kun siinä on niin paljon vaaleanpunaista. Vaaleanpunainen ei muutenkaan ole lempivärejäni, joten senkin takia pidän Shoen avasta enemmän. Shoen on mukavan selkeä, mutta ei siltikään yhtään minun tyyliseni.