Forum Replies Created
-
Posts
-
Voooi, tämä oli toinen shoujo-animeni ikinä. (Ensimmäinen oli Sailor Moon, jota töllistelin Ruotsin neloskanavalta nappulana, haha!) Tuli Subilta kun olin menossa yläasteelle, eli olisikohan ollut vuonna 2002… Muutaman vuoden päästä tuli uusintanakin, ja silloin nappasin kätevästi kaikki jaksot talteen! 😀 SubTV:n suomitekstit failasi eeppisesti, mutta tykkään enkkuääninäyttelystä suunnilleen yhtä paljon kuin alkuperäisestä!
Ensimmäinen kausi on todella hyvä ja sitä jaksan vieläkin välillä katsella. Loppu tosiaan oli yllättävä, joten plussaa siitäkin, kun ei ollut aivan perinteinen "prinsessa pelastettiin ja maassa vallitsi rauha" -juttu~ Toinen kausi olikin sitten… noh, sanotaan, että oli mangana huimasti parempi. Kyllä sen animenakin kerran katsoo, ehkä toisenkin jos on useampi vuosi katselukertojen välillä, mutta aika jankkausta se kyllä on. Tapahtumat etenevät hitaaaaaasti ja tylsästi, toisin kuin ensimmäisellä kaudella, jossa ei ole ainoatakaan huonoa jaksoa~
Ehkä Sub näyttää tämän vielä joskus (ja toivon mukaan paremmilla teksteillä, mutta siitä on kai turha haaveilla) jotta nuoremmatkin pääsevät tämän mainion sarjan näkemään! C:
Vaikka olenkin varsin nirso animen suhteen, tuntuu tosi vaikealta valita vain kolme suosikkia. :’D Päätin silti yrittää!
1. Chi’s Sweet Home – Kissanomistajana en voi muuta kuin kumartaa tälle sarjalle ja sen nerokkuudelle. Hahmot ovat ihanan yksinkertaisia designeiltaan, mutta silti ikimuistoisia. Chi-kissanpennun kommellukset tuovat aina hymyn huulille ja muistuttavat omien kissojeni pentuajoista. Nuorin kissani on muuten melkein Chin värinen! 😀
2. Tales of Symphonia The Animation – Maailman upeimmasta Tales of -roolipelistä tehty OVA, kerrassaan kaunis katsella ja kuunnella, ja mainio hahmokaartikin on mukana! <3 On tuonut kyyneleet silmiin monesti ja saanut hymyilemäänkin, eli tässä todella on tunnetta mukana. Harmittaa vain, että jaksot ilmestyvät useiden kuukausien välein (neljännen ja viidennen jakson välissä jouduttiin odottamaan yli kaksi vuotta!), mutta kyllähän näin hienoa jaksaa odottaa ja onhan se palkitsevaakin. Seuraava jakso ilmestyy helmikuussa – voi kunpa aika jo vierisi~
3. Kino no tabi – En keksi yhtään toista sarjaa, joka edes vähän muistuttaisi minua Kino no tabista (okei, ehkä Mushishi). Kyseessä on pohdintoja herättävä psykologinen sarja, jonka maailma on samaan aikaan hyvin erikoinen, mutta aina löytyy yhtymäkohtia omaankin maailmaamme. Soundtrack on erittäin hyvä ja korostaa aina sitä salaperäistä tunnelmaa, joka on jatkuvasti läsnä. Onhan tässä kyllä toimintaakin, mutta läheskään koko homma ei nojaa siihen – se siinä kai loistavaa onkin.
Noiden lisäksi tahdon ehdottomasti antaa kunniamaininnan Muumeille, joka oli varmaan ensimmäinen kyttäämäni anime, ja katselen sitä vieläkin säännöllisesti (ah ne musiikit), ja Sailor Moonille, joka oli ensimmäinen muualta kuin Suomen TV:stä katsomani anime (Ruotsin neloskanava, hehe), ja joka antoi suurimman sysäyksen animeinnostukselleni yksitoista vuotta sitten.
Enkkuversiota odotetaan täälläkin kuin kuuta nousevaa. C: Japani-Blackin nappasin talteen jo syyskuussa, ja on ollut oikein viihdyttävää meininkiä ja loistavaa musiikkia. Uusissa pokemoneissa on paljon hienoja ja söpöjä designeja, vaikka kyllä niitä kammotuksiakin mukaan mahtuu (mutta eikös näin ole jokaisessa sukupolvessa?). Tällä hetkellä kiinnostaa aivan hirveästi, millaiset enkkunimet tulevat omille suosikkiotuksilleni, mm. yorkshirenterrieriin perustuvalle hauvapokemonille, sekä elementtiapinoille (baoppu, hiyappu, yanappu). <3
Minua hieman hirvittää uuden sukupolven dissaajien määrä joka puolella nettiä, mutta toisaalta, tämä sama nähtiin myös DP:n julkaisun yhteydessä, joten eiköhän "viha" laannu ennen pitkää… toivottavasti.
Someone wrote:
Kyseessä on lyhyehkö sarja tekijältä, jonka nimi ei ole Suomessakaan tuntematon.
Mikäli äidinkielenvaistoni pitävät paikkansa, tuolla tarkoitetaan, ettei tekijä ole Suomessa tuntematon ("joka/jonka" viittaa aina edelliseen substantiiviin, eli tässä nimen omaan sanaan "tekijä"). ;P Mutta sehän voi tarkoittaa, ettei sarjakaan siinä tapauksessa ole meille tyystin tuntematon.
Hii, helmikuu on jo lähellä! C: Itse tykkäilen siis kovasti seka Conanista että Magic Kaitosta. Japsiversiot Kaitosta löytyykin hyllystä, Conania tyydyn ostamaan vain suomeksi~ Takuulla nappaan kokoelmaani myös suomi-Kaitot. <3 Kyseinen hömppä heppu nimittäin on suosikkihahmoni noista molemmista Aoyaman sarjoista.
Pokemonista tulikin mieleen, että on sääli, ettei Wiille ole tullut hyvää sarjan peliä. Cubellehan oli pari roolipeliä, itse tykkäisin samantapaisesta myös Wiille. Toki käsikonsoleiden pokemonit ovat aina olleet niitä parhaita… Olisi mahtavaa nähdä samanlainen seikkailu Wiillä, isolla tv-ruudulla pienen GB/DS-näytön sijaan. Luulenpa kuitenkin, että Nintendo keskittyy noihin käsikonsoleihin, mitä Pokemon-sarjaan tulee.
Täällähän on kerrassaan lystejä aiheita. *hullu postaaja*
Minua potuttanee eniten se, että tänä iltana pitäisi väsätä valmiiksi eräs koulu/työhomma, joka on palautettava huomenna (tosin sitten alkaa kesäloma!). Siksi yritän koko ajan keksiä jotain hienoa tekemistä, kuten miljoonilla eri foorumeilla roikkumista.
Eiköhän ne rahat ihan Kelalta tule. xP Elikkäs opintotuesta rahoitan harrastukseni. Tällä hetkellä onneksi keräilen vain paria sarjaa, joten rahaa ei mene kirjoihin kuussa kuin 5-20€.
Voi, nostalgiaa. Taisin tutustua mangaan käsitteenä noin kahdeksan-yhdeksän vuotta sitten (olisinko ollut 11-12-vuotias tuolloin). Sain serkulta vanhoja Super Power -pelilehtiä, joissa oli myös mangaosio, ja siitä se kiinnostus sitten lähti. ;3 Näin kuvia ja kuvauksia kiinnostavilta näyttävistä mangasarjoista ja tahdoin toki kirjoja itselleni. Harmi vain, ettei Suomessa vielä tuolloin ollut oikein mitään kummoista tarjontaa, joten harrastukseni jäi animen tasolle (kun telkkarista tuli Rayearthia ja muuta), kunnes opin parin vuoden päästä tilailemaan netistä~ C:
Kaupasta ostan tasan yhtä sarjaa ja ostaisin toki muutakin, jos tulisi jotain kiinnostavaa suomeksi. Monet kirjat tilaan netistä = ulkomailta. Monet tuntuu sanovan, etteivät tahdo tilata netistä kun tulee kalliiksi, mutta ulkomailta tilattaessa saa usein huomattavasti halvemmalla postikulut mukaan lukien. Lisäksi suurta osaa keräämistäni sarjoista ei saa kuin japaniksi (ja toki koreaksi ja kiinaksi) jolloin paras vaihtoehto on tilata Japanista.
Itse olen juuttunut kakaratasolle ja pidän monista eläinaiheisista lastenohjelmista. ;P
Chi’s Sweet Home/Chi’s New Address on aivan kerrassaan herttainen tarina pienestä Chi-kissasta ja tämän edesottamuksista. Jaksot ovat vain kolmen minuutin pituisia, kyllä tätä vain jaksaa katsoa. <3 Saatavilla suomisubeilla. :>
Damekko doubutsu on toinen lyhytjaksoinen (5 minuutin pituiset jaksot) sarja. Kertoo turhista elukoista, kuten sarjan nimi kertoo. Nämä otukset asuvat turhassa metsässä ja tekevät lajilleen turhia asioita… That’s pretty much it. Hyväntuulinen sarja.
Muumeista tykkää kaikki. Ei siitä sen enempää.
Arashi no yoru ni ei ole sarja, mutta erittäin loistava elokuva. Tämänkin löytää suomisubeilla. Kertoo kauniin tarinan suden ja vuohen, synnynnäisten vihollisten, ystävyydestä.
Massugu ni ikou. Koirasarja, mutta huomattavasti parempi kuin mitkään maailman hopeanuolet. Lyhyt sarja seuraa Mametarou-koiran ja tämän ystävien elämää. Pirteä sarja ja suloiset koirahahmot!
Sitten vähän kypsempään makuun:
Kino no tabi, "Kinon matkat" näin suomeksi. Erikoista ja puhuttelevaa filosofiaa sisältävä sarja, joka ei välttämättä aukea kovin nuorille. Mukavaa vastapainoa nykyajan mäiskesarjoille. DVD:t saatavilla suomeksi.
Mushishi on tavallaan samaan sarjaan menevä kuin Kino, mutta silti niin erilainen. Rauhallinen, kaunista musiikkia, ajatuksia herättävä. Suomisubit olemassa.
Tales of Symphonia/Tales of Phantasia -OVA-sarjat. Jos pidit samannimisistä peleistä, katso ihmeessä. Phantasia voi olla sekava, jos et ole pelannut itse peliä. Näissä molemmissa on kaunista musiikkia, mielenkiintoiset hahmot ja hyvä juoni, joskin hahmokehitys jää vähäiseksi (erityisesti Phantasiassa) sarjojen lyhyyden takia. Symphoniaan on tulossa jatkoa kai tänä vuonna. Nämäkin saa suomisubeilla. *pahismainostaja*
Detective Conan on omassa sarjassaan oikein hyvä. Animea en ole enää nykyisin seurannut, mutta yhteen vaiheeseen fanitin tätä kovasti. Voisin alkaa katsoa taas pitkästä aikaa uudestaan~ Murhamysteerejä ja muuta jännää.
Eipä muuta tähän hätään. :>
Tämä on oikein kiva sekä sarjiksena että ihan tv-sarjanakin (uusi kausi alkoikin vasta, tosin pidän ensimmäisestä toistaiseksi enemmän). Pitäisi nuo kirjat joskus tilata Japanin puolelta, mutta köyhän opiskelijan elämä on kovaa… Chi-pehmon sain sentään joskus hankittua. ;3 Mukavan lyhyitä lukuja tosiaan, sopii hyvin pikalukemiseksi. Lisäksi tämä puree minuun mahdottoman hyvin, olenhan itsekin kahden kissan ylpeä omistaja (vai sanoisinko orja). <3
Myönnän kyllä, että olen sattuneista syistä tutustunut Chihin enemmän tv-sarjan kuin sarjakuvien muodossa. Sarjakuvat ovat vallan suloisia, mutta suosittelen myös sarjaan tutustumista, siihen kun löytyy suomitekstitkin.
Ohhoh, tämän katselusta onkin aikaa. Tykkäsin kyllä kovasti silloin pentuna, kun poksut rupesi ekan kerran tulemaan töllöttimestä. Eka kausi oli vallan herttainen ja minusta tuntuu, että silloin panostettiin laatuun paaaaljon enemmän. Enää en sarjasta niinkään välitä (vaikkakin ekan kauden jaksoja toki löytyy koneelta, tosin japaniksi vain), mutta pelejä olen pelannut jo sen kymmenen vuotta ja jatkan edelleen. ;3
Kämppikselläni on Wii, ja pidän kyllä kovasti. Brawlia olen vähän testaillut, mutta omia suosikkejani konsolille ovat Ookami ja Tales of Symphonia 2. Tai no, en voi jälkimmäistä ihan suosikiksi väittää, mutta on sitä tullut jo vähän pelailtua kun ykkönen oli niin loistava~ Ehkä ostan Eurooppa-versionkin sitten joskus kunhan se tulee.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
