Forum Replies Created
-
Posts
-
Raportoinpa minäkin joululahjoistani. Ensinnäkin: uudet kajarit. Vanhat kun oli tosiaan vanhat, peräti kymmenen vuotta. Kyllä nuo vanhatkin toimivat sentään, mutta on ne kyllä jo vähän huonoiksi käyneet. Karkkia tuli enemmän kuin olisi hyväksi syödä putkeen, esim. Da Capo -konvehteja ja Vihreitä kuulia. Suomalaisen ja Fantsun lahjakortit, että pääsee törsäämään, kalenteri ensi vuodelle ja South Park joulujaksokokoelma ja Futurama-leffaboksi. Suomalaisen lahjakortilla pitää hommata ainakin tuo One Piece Color Walk ja Fantsusta voi ostaa viidenkympin edestä sellaisella vihreällä lappusella, eli eiköhän sieltä jotain löydy.
Panty & Stocking with Garterbelt sitten loppui, tosin lopusta päätellen jatkoa on tulossa. Tai toisaalta kyse voi olla hämäyksestä tyyliin Mel Brooksin Mieletön maailmanhistoria -elokuvan loppu ("Hitler on Ice"). DVD/Blu-ray-julkaisuun on ilmeisesti tulossa jokin ekstrajakso, joten sitä sitten odottamaan… No, lisää PSG-hehkutusta seuraa sen omassa ketjussa.
an&ri wrote:
Olisin muuten erittäin onnellinen, jos Slam Dunkia, jotain Naoki Urasawaa tai Bokuranoa julkaistaisiin 😉 Niillä tosin ei taidettaisi Suomessa saada mitään hirmuisen laajoja kannattajajoukkoja? Sen ikäistä kun manganlukijaporukka täällä on. No, Slam Dunk ehkä menis.
Kun ottaa huomioon, että Dragonballin ja Ranman alkamisesta on seitsemän pitkää vuotta, niin kyllä täällä täytyy alkaa olemaan vanhempaakin lukijakuntaa vaikka millä mitoin. Eihän voi olla totta, että suuri osa mangaharrastajista ei "kypsy" maultaan ollenkaan tai sitten lakkaa kokonaan lukemasta mangaa ikävälillä 16-18!
Urasawaa tunnutaan toivovan aika aktiivisesti noin niinkuin seinen-mangojen joukosta, joten eiköhän sitä vielä joskus saada. Ainakin toivottavasti. Bokurano on loistosarja ja olisi hyvän mittainenkin. Slam Dunkia olen ostanut enkuksi, mutta kyllähän tuo paras urheilumanga ikinä kelpaisi suomeksikin.
Omia toiveitani olisivat jo aiemminkin mainittu Nononono, onhan se mäkihypystä kertova manga nyt suomeksi saatava. Sarja ei ole (tällä hetkellä) kovin pitkä, 12 kirjaa. Kouluromanssipuoli vetoaa nuorempiin ja Lynn Okamoton ajoittain synkät ja häiriintyneet juonikuviot saavat arvostusta vanhemmilta lukijoilta. Sitten voisi tulla kovaksikeitettyä seineniä, vaikka Buronson/Ikegami -tekijätiimiltä tyyliin Sanctuary, Strain tai Heat.
EDIT: Sekä yksi tämän hetken kuumimmista nimikkeistä, zombimättö High School of the Dead. Mahtavaa toimintaa, tämäkään ei mikään pitkä sarja.
Blackiä/Whitea silmällä pitäen hommasin DS Liten ja niitä odotellessa Soul Silverin tahkottavaksi. Aloitin tuossa viime kuun lopulla ja nyt olen kouluttamassa pokejani eliittinelikon kohtaamista varten. Että nopeasti on aika mennyt. Tiimi näyttää tältä:
Typhlosion
– Flamethrower
– Earthquake
– Blast Burn
– Swift
Heracross
– Brick Break
– Aerial Ace
– Shadow Claw
– Close Combat
Ampharos
– Discharge
– Signal Beam
– Focus Blast
– Thunder Wave
Quagsire
– Waterfall
– Earthquake
– Strength
– Amnesia
Umbreon
– Dark Pulse
– Shadow Ball
– Return
– Confuse Ray
Lugia
– Extrasensory
– Fly
– Surf
– Dragon Pulse
Koulutuksen helpottamiseksi Umbreonilla ja Lugialla on hyökkäysvalikoima on niin, no, hyökkäävä, mutta myöhemmin lisäillään niille ominaisempia, puolustavampia tekniikoita. Ampharosta näkee käyttävän melkein kaikkien HG/SS:ssä, mutta taitaahan se olla paras sähkötyypin vaihtoehdoista (ainakin pelin alkupuolella). Hyökkäysvalikoimakin on monipuolistunut Goldin/Silverin ajoista Signal Beamin ja Power Gemin myötä. EQ:n annoin Typhlosionille että se pärjäisi paremmin Victory Roadin kivityyppejä vastaan. Quagsirellahan se jo oli ja Heracrossilla riittää vahvoja hyökkäyksiä (Megahornkin on vielä tulossa).Juuri tänään käydessäni parantamassa pokemonini kävi niin onnekkaasti, että hoitsu ilmoitti niillä olevan pokerus. Muistaakseni Crystalia ajat sitten pelatessani ne saivat sen jossain vaiheessa, mutta sen jälkeen sitä ei tullut vastaan ennen kuin nyt.
Hämeenlinnan markettien ja kioskien ulkopuolisessa mangatarjonnassa olisi paranneltavaa, mutta voisi huonomminkin olla. Optellin Suomalaisesta löytää Bleachin alkupään osia, Fruits Basketin jonkin osan olen myös nähnyt, samoin ehkä pari kirjaa Narutoa ja sitten hyllyssä on myös komeillut yksi osa englanninkielistä Yagyu Ninja Scrollsia. Vampire Hunter D:täkin on jossain välissä ollut. Kaupan lehtipisteestä saa Hellsingiä, Fruits Basketia (tosin nehän ovat jo molemmat loppuneet) sekä Yotsuban ja Nanan uudet osat ilmestyvät myös siihen. Alelaarissa, tai oikeammin -hyllyssä, on muutama kirja Maameren tarinat -cinemangaa ja Ragnarökiä. Kauppakeskus Linnan Infossa on ainakin ollut tarjouksessa Gunnmia, Black Lagoonia, Yotsubaa, Yu-Gi-Oh:ia ja Narutoa.
Divari Poppa Joesta kannattaa siis ennemmin katsoa. Vanhoja osia löytää eniten Ranmasta, Inuyashasta ja Conanista. Oh! My Goddessiakin löytyy, Akiraa, FMA:ta ja vähän kaikkea sekalaista. Ruotsiksi on tarjolla Rebirth-manhwaa ja jonkun enkkupokkarinkin olen joskus nähnyt, mutta ne ovat yhtä harvassa kuin Suomalaisessa.
Kirpputoreilta voi aina joskus jotain löytää, mutta niiden valikoima on lähinnä samaa kuin divarissakin.
Slice of life -komediaa ei koskaan ole liikaa. No, ainakaan Suomessa. Pitääkin ostaa jahka ilmestyy, vaikuttaa juuri sellaiselta kepeältä huvilta, jota tarvitaan paikkaamaan Yotsuban ilmestymistahdin hidastumisen jättämä ajoittainen aukko.
Zombiepowder kävi minullakin mielessä, mutta viitsitäänköhän sitä heikon suosion takia lopetettua sarjaa Suomeen tuoda? Adolf olisi asiaa, saataisi Tezukaa viimein suomeksi. Devilman on kai jo liian hyvää ollakseen totta (eikä kukaan täällä Nagaita tunne)…
Mutta mietitääs niitä vaihtoehtoja… Kubolla on tuo Zombiepowder, mutta Kishimotolla ja Odalla ei ole varsinaisia sarjoja Naruton ja OP:n lisäksi. Toriyamalla on DB:n ohella Dr. Slump, joka ei tosin ole varsinaisesti lyhyt (18 osaa). Ei taida olla kauhean todennäköistä, että kyse olisi jostain Yoshihiro Takahashin tuotoksesta, kun oli Hopsunkin saanti niin penkin alla. Ettei olisi Hiromu Arakawan piirtämä Juushin Enbu?
Blooody__angel wrote:
kai niistä pitäis kai jotenki omantyylisiäki tehä,mut toisaalta jos mangaa haluu piirtää niin ei siinä tarvi nii paljo omaperäsyyttää käyttää!
Niin mitenköhän niin ei tarvitse omaperäisyyttä? Jos omassa teoksessa kaikki on lainattu muilta eikä ole mitään omaa, se on pelkkä lukemiskelvoton sekamelska.
Blooody__angel wrote:
mun mielestä vaikeimpia on kädet, mutta oon ratkassu ongelman tällä tavalla: piirrän kädet taskuun tai vaikka piiloon jonki pöydän taakse! tai jonneki. kannattaa kokeilla, toimii! 😉
Ei toimi. Ei varsinkaan, jos minkäänlaista sarjakuvaa aikoo väsätä.
Mutta joo, yksi sun toinen asia mättää välillä piirroksissani. Anatomia menee joskus ihan päin honkia yhdessä kuvassa kun se on onnistunut hyvin edellisessä. Korvat tuppaan helposti laittamaan vähän liian ylös kun hahmo nähdään sivusuunnasta. Kaiken lisäksi piirrokseni näyttävät joskus paremmilta ennen tussausta… apua, osaanko piirtää ollenkaan?! Ja minäkin muuten piirrän usein sivulta päin nähdyn hahmon nimenomaan katsomaan vasemmalle, varsinkin luonnoksissa.
Yabuki ja Hasemi haluavat näköjään viedä sarjan niin lähelle hentaita kuin mahdollista Jump SQ:n puitteissa. Lopputulos ei ole mitään aivan lyömätöntä ecchi-annosta vähäisempää. 😀
No eihän täällä nyt kai ole mitään sarjaa haukuttu. Miksi kukaan ylipäätään lukisi huonona pitämäänsä sarjaa? Niin paljon kuin niitä kritisoinkin, en suinkaan inhoa Narutoa ja Bleachiä, vaikka ne eivät enää niin innosta, niin ovat ne silti onnistuneet koukuttamaan sen verran pahasti, että ne on seurattava loppuun saakka. Fairy Tailissä taas on Mashiman kyky tehdä äärimmäisen geneerisestä shoonenmätöstä mukaansa tempaavaa luettavaa. Ja tietenkin tissejä.
Minulla riittää myös sarjoja, joille haluaisin lisää huomiota, esim. maanmainio mättömanga Flame of Recca, mutta ymmärrän hyvin, jos joku ei siitä pidä, onhan se kuitenkin tyypillistäkin tyypillisempää tappelunmätkettä, joka ensimmällä puoliskollaan lainailee törkeästi Yuu Yuu Hakushoa (aivan mahtisarja, en tahdo ymmärtää senkään haukkumista, jota aina joskus saa kuulla). High School of the Deadiä fanitan myös täysillä, zombien mättäminen ja reipas fanipalvelu ovat ainoa asia, joka siihen sarjaan mahtuu, mutta mitäs muuta se tarvitsisikaan? Kaiken lisäksi siinä, johon anime loppui, alettiin räiskiä ydinaseilla, tiedä miten jännään suuntaan se vielä kehittyy.
Makuasioista kiistelemisen järkevyydestä en nyt tiedä, mutta mistäpä asioista sitten voisi riidellä? Tosiasiat kun eivät muutu miksikään, vaikka miten tapeltaisi… Tietenkin voi jättää riitelemättä, mutta sitten taas itselle tärkeitä asioitakin pitää voida puolustaa. Äh, päähän tässä halkee!
Joka tapauksessa "hyvä" manga on suhteellinen käsite. Jos suosio olisi verrannollinen siihen, miten hyvin sarja on laadittu, Hunter x Hunter olisi maailmanlaajuisestikin isompi juttu kuin Naruto eikä kenelläkään muulla kuin Mitsuru Adachilla olisi mitään asiaa tehdä romanttista shoonenia. Jumpin kolmesta suuresta One Piece on minunkin suosikkini ja korkealla Narskan ja Bliitsin yläpuolella, johtuen yksinkertaisesti sarjan maailman käsittämättömästä laajuudesta ja siitä, miten Oda pitää sen kasassa. Monipuolinen ja värikäs hahmokaarti on sekin OP:n kantava voima.
Jason Thompsonin House of 1000 Manga -artikkelisarjan uusimmassa osassa käsitellään Weediä: http://www.animenewsnetwork.com/house-of-1000-manga/2010-12-02
Fairy Tail ei ole mielestäni niin hyvä kuin Bleach Soul Society -arcissa, mutta on sen laatu kiistattomasti tasaisempaa. Dragonball Z:n matkiminen toivottomalla venytyksellä on muutenkin maistunut puulta, ja nyt sitten vielä Aizenia vastaan käytävän taistelun huipennus oli täydellinen antikliimaksi. Fairy Tailin geneerisyys on sen heikkous, mutta hyvä meininki ja värikäs hahmokaarti pitävät sen mielekkäänä luettavana. FT:ssä ei ole kunnollista pääjuonta, mutta sitten taas Bleachin tarina olisi ollut mahdutettavissa yli kymmenen kirjaa vähempään määrään. Mikä siinä on, etteivät piirtäjät osaa nykyään lopettaa kunnialla sarjojaan? Hyvänä esimerkkinä siitä, että ennen osattiin lopettaa ajoissa on, että sekä Slam Dunk että Rurouni Kenshin olivat loppuessaan Jumpin lippulaivasarjoja, mutta Inoue ja Watsuki kertoivat kerrottavansa ja lopettivat siihen.
Mutta joo, takaisin asiaan. One Piece on ehdottomasti menestyksensä ansainnut ja Nodamenkin on kiva nähdä pärjäävän.
Kawamaru wrote:
haplo wrote:
Yokohama Kaidashi Kikou vaikuttaa mukavan pirteältä piirrosjälkensä suhteen, samoin wikipedian juoniselosteen mukaan. En kuitenkaan lue mangaa netistä kuin korkeintaan pari sivua saadakseni kiinni tyylistä, enkä osaa tämän tai muiden kohdalla esittää toiveita kuin ensivaikutelman perusteella. Mutta kivan fiiliksen tästä sai. Lisäksi neljäntoista osan pituus on aika naseva.
Täältä myös samaa pyyntöä tulisi, sillä Yokohama Kaidashi Kikou kuulostaa lukukokemukselta, jonka haluan kokea =3
En ole YKK:ta lukenut, mutta kovastihan sitä kehutaan. Pituuttakin on vain 14 kirjaa ja slice of life -seineniä saisi olla muutakin kuin Yotsuba&!
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
