DonTrust

En ole kirjoja lukenut enkä luekaan. Ei vampyyrit ole teini-ikäisen näköisiä sixpack-ukkeleita. *itkua*
Elokuviakaan en ole nähnyt enkä katsokaan. Minua suoraan sanottuna ällöttävät ne miehet niissä elokuvissa. "Komean" määritelmä on niin kieroutunut nykypäivänä. Yökkispyökkis.

En nyt sano ettei twilightista saa pitää. Totta kai saa. Mutta itseäni ei kiinnosta mikään missä yhdistyvät sanat rakkaus + vampyyrit.

Minulle ei onnettomuuksia ole sattunut, mutta enolleni kyllä useita. Kerrankin hää teki jotain peltitöitä ja vetäisi vahingossa peltin reunalla HUPS VAIN ranteensa auki. Ei sentään nyt aivan mitkään suurimmat verisuonet katkenneet, mutta jippii.

Kaverini mursi yläasteella solisluunsa laskettelurinteessä. Ja se katkesi uudestaan samasta kohtaa, kun hän meinasi kaatua portaissa. Hän nappasi kaiteesta kiinni ja solisluu paksahti taas.
Ja tämä samainen kaveri kaatui pienenä asfaltille ja etuhampaat upposivat ikeniin. *_* Autsis.

Jaa minun IHAN OMA uskontoni? No sepäs olisikin hieno uskonto se!
-Ei olisi jumalia.
-Elämänohjeena kunnioitus ja hyvät tavat.
-Tappaminen yms. kiellettyä.
-Syntyisi aina uudestaan omaksi itsekseen!
-Ei mitään pakotteita mihinkään eikä ristiretkiä.
-Pää-elämänohje: OTA LUNKISTI VAAN
-Jäsenmäärä: MINÄ.

No TUOTA uskontoa minä kannattaisin!

….nauraisin!

(TODELLA KOVAA JA RÄKÄISESTI)

Kun meiltä meni sähköt….

Itseensä tyytyväisenä Jorma varasti apupyörin varustetun polkupyörän pieneltä tytöltä ja jatkoi matkaansa.

Minä näin pari yötä sitten unta että olin Myytinmurtajissa. 8D
Olin Jamie Hynemanin kanssa jossain rämeellä tekemässä ohjelmaa ja mentiin siellä kuvausryhmän kanssa jollain moottoriveneen kaltaisella. En tiedä missä Adam oli. Yritin pitää kovasti kiinni kaiteesta että pysyisin kyydissä ja kiskoin hihoja sormien päälle etteivät kädet kastuisi niin pahasti. Sen vuoksi Jamie kysyi välillä että onko minulla kylmä ja totesin että ei. Sitten siellä rämeellä oli ihan ihme elukoita. En tiedä mitä myyttiä me siellä meinattiin testata.
Mutta jossain vaiheessa jokin punainen pieni kilpikonna lensi pääni päälle jonkin ötökän perässä ja säikähdin sitä. Sain viskattua sen pois ja pistin hatun päähäni, mutta sen onnistui änkeytymään hattuni alle ja aloin paniikinomaisen sätkimisen saadakseni sen pois. Lopulta se lähti ja sitten me menimme jonkin kiikkerän lankun avulla rantaan, joka kuhisi kaikenlaisia ihme ölliäs-eläimiä ja Jamie varoitti joistain myrkyllisestä käärmemäisestä eläimestä joka sattui olemaan juuri jalkojeni vieressä. Sellainen oli kuulemma purrut häntä joskus.
Loppua en muista siitä unesta.

Mutta viime yönä näin TODELLA kummallista ja mielenkiintoista unta. Se oli varsin nautittava. Näin unta olevani Japanissa Yotsuba&:n piirtäjän vieraana. Unessani Yotsuba&:n tekijä oli keski-ikäinen mies, jolla oli kaksi poikaa. 8D (Olin juuri edellisenä päivänä ihastellut sitä, miten yksityiskohtaisesti ja todentuntuisesti Yotsuba&:ssa kaikki taustat ja esineet on piirretty, koen suurta kunnioitusta piirtäjää kohtaan.)
Olin hänen oppipoikanaan ja seurasin ja kuuntelin todella tarkasti kaikkea mitä hän minulle neuvoi. Hän vei minut kadunkulmaan liikennemerkkien kohdalle piirtämään maisemia ja ohi pyöräileviä/ käveleviä ihmisiä. Oli suuri kunnia oppia niin taitavalta tekijältä ja tuntui että opin häneltä todella paljon. Oli myös hyvin nautinnollista katsoa hänen piirtävän samaa katukuvaa. Minulle tuottaa vaikeuksia piirtää uskottavia taustoja ynnä muuta vastaavaa, joten olin hyvin iloinen saamastani opetuksesta ja suorastaan ahmin kaiken hänen sanomansa.

Isosiskoni oli myös jostain syystä mukanani Japanissa ja minua hävetti, kun piirtäjä-sensei teki meille kotonaan ruokaa ja isosiskoni aloitti syömisen ennen kuin kaikki olivat pöydässä. Se oli epäkohteliasta. Piirtäjä opetti minulle myös miten syömäpuikoilla syödään oikeaoppisesti ja minulta katkesi monia puikkoja yrittäessäni käyttää niitä oikein. Oli vain puikonpätkiä lautasen ympärillä. Ruoan jälkeen kiitin miestä syvästi kumartaen.

Myöhemmin kävimme sisareni kahdestaan uimassa. Siellä oli suuria laivoja, ja olimme piirtäjän omalla laivalla. Se oli osittain todella moderni ja sanoi, miten syvää siinä kohti oli ja että kannattiko mennä uimaan. Siinä sitten sukelsin ja meinasin lyödä pääni, kun suuri aalto liikutti toista lähellä olevaa venettä minun suuntaani. Ehdin juuri ja juuri sukeltaa tarpeeksi syvälle, ettei laivan teräspohja osunut takaraivooni.
Muuta en muista siitä unesta, taisin herätä uintireissun jälkeen.

Jaa rakkauden vastakohta? Hm. No ensimmäiseksi tulisivat mieleen viha ja välinpitämättömyys. Välinpitämättömyys siksi, että et voi rakastaa jos et välitä. Rakkaus on vain yksi muoto välittämisestä, halua olla lähellä ja huolehtia toisesta. Viha taas on kyllä aikamoinen klisee rakkauden vastakohdaksi, mutta ei sekään tulkinta väärässä ole. Jos vihaat ja halveksut, et kyllä voi millään muotoa rakastaakaan vihasi kohdetta (ellei kyseessä ole monimutkainen viha-rakkaus-suhde). Rakkauden vastakohtana näen siis kaikki ne ominaisuudet, jotka tavallaan estävät ihmistä rakastamasta toista. Välinpitämättömyys, viha, halveksunta, kunnioittamisen puute, kyynisyys…. Niitä on paljon.

Mutta yhdellä sanalla sanottuna sanoisin välinpitämättömyys.

Uskotko kohtaloon? Miksi/miksi et?

….heitit sen vessanpyttyyn vastalauseena muoti-ilmiöille.

Etsiessäni vessapaperia….