Hyyrmä

Oon jo about neljä vuotta uhonnu, että minusta tulee vielä joskus graafikko/suunnittelija/kahvia juova laiskimus blissulle. Blissulla tarkoitan toki isoa pahaa Blizzard Entertainmentia! Onhan tuo täysi mahdottomuus, mutta unelmissa on hyvä elää. Toinen vaihtoehto on, että alan piirtää omaa sarjakuvaa ja oon ihan spurQ kun se ei sit menestykkään. :< Tai sitten oikein ideaalisesti, että alkasin piirtää blissun leivissä sarjakuvaa. Ah.

Jos astetta realistisempaan suuntaan mennään niin osaan sanoa vain sen, että ainakin jotenkin kuvataiteen ympärille tulee elämäni rakentumaan. Vaikka sitten siten, että olen työtön tai kotiäiti ja piirrän nettisarjakuvaa ja toivon, että joku "löytäisi" minut. Jooja kuvataidetta olisi kiinnostavaa opettaa ja mieluiten sellaisessa opinahjossa missä se olisi isommalla sijalla. En kestäis opettaa yläasteella jossa puolet ottaa kuviksen valinnaiseks vaan siks kun siitä ei tule läksyä.

Mielenkiintoinen aihe jossa pitää ottaa huomioon monta eri seikkaa, osaankohan järjestellä asiani järkevästi.

No mutta. Näin suoraan sanottuna en voi sietää täysin suoraan kopioituja kuvia jotka on piirretty täysin niinkuin alkuperäinen kuva. Tämä ei kerro piirtäjän taidoista yhtään mitään, jokainen kyllä osaa piirtää mallista. Toiset ehkä paremin kuin toiset, mutta yhtäkaikki. Eniten kuitenkin ärsyynnyn jos joku ei muista mainita, että on piirtänyt mallista, tälloin alkaa tietenkin saarna siitä, että on yksinkertaisesti väärin väittää toisen työtä omakseen ja rikkoohan se copyrightejakin.
Asian kääntöpuolena on kuitenkin se, että nuoria ja kokemattomia piirtäjiä mallista piirtäminen kehittää. Se, että kuva näyttää hyvältä ja tuntee osaavansa innostaa monia ja harva (varsinkaan juuri nuorista) nyt alkaa ajatella, että ei se ole paljoakaan omaa ansiota. Tälloin en niin nuivasti suhtaudu mallista piirtämiseen, mutta suosittelisin kuitenkin, että siinä vaiheessa ei niin kovin pitkään nyhjättäisiin, koska sen tuoma kehitys pysähtyy pian ja piirtäjä voi juurtua mallista piirtämiseen eikä enää yritäkkään tehdä mitään omaa. Luovuus kärsii näin suoraan sanottuna. Tärkeintä tuossa vaiheessa on vain saada se innostus. 🙂
Ja vielä lisäksi, että mallista piirtäminen on siinäkin mielessä haitallista kehitykselle, että luonnostelutaidot eivät monilla kehity juurikaan. Luonnostelu saattaa kuulostaa turhalta, mutta jos osaat luonnostella hyvin (kyllä, jopa luonnostelun voi hoitaa hyvin tai huonosti) niin todennäköisesti kaiken piirtäminen on helpompaa ja onnistuminen äärettömän tod.näköistä.

Huomattavasti parempana vaihtoehtona suorakopionnille näen referenssikuvien käytön. Esim. jos et osaa piirtää käsiä niin haalit hirvittävän läjän kuvia käsistä (google auttaa) ja katselet omaa kättä ja kaverin kättä ja näin. Ja koska kukaan ei voi osata piirtää asioita josta ei tiedä miltä ne näyttää, niin muutamat referenssikuvat ovat ihan hyödyllisiä. Tällöinkään en kyllä suosittele täysin suoraan kopioimaan vaikka esimerkiksi autoa jostain tietystä kuvasta vaan enemmänkin tarkastelemaan sitä autoa monesta kuvasta (livenä tarkastelu on muuten kanssa hyvä vaihtoehto jos mahdollista) ja itsetehtyjen havaintojen perusteella piirtämään.

Elävästä mallista piirtäminen, potretit ja itsetehdyistä asetelmista piirretyt kuvat on eri asia. Niissä on sentään itse "alkuperäinen piirtäjä" ja oma tekniikka ja tunne tulevat ilmi. Elävästä mallista piirtäessä myös anatomiaa pohtimaan enemmän (tälloin myös ymmärtää paremmin) ja asetelmissa on taas lähinnä se, että ne on itse suunniteltu ja edelleenkin kädenjäljestä tulee omaa.

Väritän työni mieluiten tietokoneella photoshop cs3-ohjelmaa käyttäen (myös ms paintista pidän kun sillä saa loistavaa pixelarttia aikaan. En tajua yhtään miksi kaikki vihaavat sitä ja väittävät, että siitä ei ole mihinkään:D), mutta traditionaaleja töitä taas värittelen milloin milläkin. Eniten käytän peruslyijykyniä, mutta lähinnä vain realistisiin töihin. Muissa töissä taas on suuressa suosiossa copicit ja poorpromarkerit. Niitä on vain niin helppo käyttää eikä vaadi mitään erikoisia viritelmiä. Myös eräänlaiset inktensekynät ovat suuren suuri rakkauteni. <3____<3
Erikoisempiin fiiliksiin taas käytän akvarellejä, pastellivärejä, akryylimaaleja, hiilikyniä ja sellaista. Ainoastaan puuväreihin en koske. En ikinä enää kun on päässyt pois peruskoulusta jossa kaikki ryhmätyöt ja sellaiset piti hoitaa niillä nysväten. Vihaan, vihaan ja vihaan niiden käyttämistä eikä niillä saatava jälkikään miellytä omaa silmääni.

Riipuu turmeleeko tahallaan vai vahingossa. Jos joku nihilisti murhaa jonkun mangani tahallaan niin varmasti suutun ja kyselen syitä käytökselle ja ah, pistän maksamaan. Jos taas vahingossa vaikka joku kylässä oleva pikkulapsi kaataa mehut mangan päälle niin ei se mitään. :–3