Zante

Nanakin wrote:

Antti-setä sitä selitteli, että kun markkinoilla on kova kolmikko OP, Bleach ja Naruto, on kannattavampaa tuoda uutena sarjana mieluummin shoujoa jota ei ole vielä niin hirveästi. Eli ehkä pitäisi olla tyytyväinen kun valikoimasta löytyy myös se, eikä vaikka jotain shoujoa sen tilalla.

Kun itse kallistun shonenin sijaan mielummin shoujon puolelle, niin on sanottava, että on hienoa kun One Piecellä ja muilla on Suomessa niin paljon faneja/ostajia. Sen ansiosta saan suhteessa enemmän ja monipuolisempaa luettavaa, kun lyhyitä shoujo-sarjoja sen kun tulee ja menee, samalla kun samat shounen-sarjat yhä porhaltavat.

Hamsteri-sarja saattaa kuitenkin olla HIEMAN liian lapsellinen minun shoujo-makuuni…

SlamDunk wrote:

On muuten hyvä peli tuo inFamous. Vähän supersankarimeininkiä, mutta voi myös olla superroisto (vaikkei se aiemmin mainitusta juuri mitenkään eroa). Pelin synkkyys, kohtuuhyvä ja paikoittain massasta poikkeava juoni, hyvä pelattavuus, hyvä grafiikka ja sähkö erikoisvoimana tekee siitä juuri niin hyvän. Ja ne tehtävätkin on erittäin hyviä.

(…vanha ja kärttyisä videopelinörtti sekaantuu keskusteluun…)

Minä noin kahdenkymmenen minuutin verran pääsin kerran InFamousia kokeilemaan, eikä kyllä vähempää enää sen jälkeen kiinnostanut. Kauhean generisen näköinen ja kuuloinen peli – saastuneen värinen Amerikkalaishenkinen suurkaupunki on niitä nähdyimpiä pelialueita… maailma ei tarvitse enää miljoonannetta GTA:ta matkivaa hiekkalaatikkopelialuetta… Pelaamani pätkän perusteella on vaikea sanoa, onko juonessa mitään, mutta suoraansanoen supersankari-idea hieman herättää epäilyksiä. Sly-pelisarjan tekijät olisivat kyllä varmasti pystyneet johonkin luovempaan – tosin ei kyllä omaperäisyyttä nykypäivän peleissä paljoa olekkaan >_>

Ja jos minulta kysytään, niin Succer Punchin ainoa hyvä peli on Sly 2.

—-

Ja asiasta kolmanteen: Vihaan nimenomaan juuri tämän kaltaisia päiviä. On niin kuuma, etten oikein jaksa liikuttaa evääkään, ja sen takia on niin tylsää, että pakonomaisesti kuitenkin yrittää hievahtaa tekemään jotakin koska ei jaksa tylsyyksissäkään istua 🙄

Kaltaisellani ääninäyttely-nörtillä on vaikka kuinka monta suosikki seiyuuta, joten puretaanpa vähän. Tosin minä katselen lähinnä uusimpia animeja, joten tiedän vain uusimpia ääninäytelijöitä…

Alkuun vaikkapa nopeasti Jun Fukuyama. Kaikkea Lelouchin mega-ilkeästä käkätyksestä, kakarahahmojen ääniin ja Kuroshitsujin naisellisen Grellin ääneen. Ihana ääni, en voi kuin rakastaa sitä.

Yuuichi Nakamuran äänikin on niitä outoja lemppareitani. Clannadin Tomoyan kautta ääni jäi päähni, mutta lemppari siitä tuli vasta Shugo Charan Ikuton kautta. Kai hänen äänenpainottelussa on jotain lumoavaa… Näyttelihän hän sitten hiukan erilaisen roolin sitten Gundam 00:ssa, kun roolina oli hera Graman a.k.a. Mister Bushido. Yuuichin ääni on myös eräs niistä syistä miksi odotan Oreimon anime versiota kuin kuuta nousevaa – miten se ääni sopii otakuporukkaan?

Alunperin Araragin äänenä (Bakemonogatarista) tutuksi tullut Hiroshi Kamiya oli ihanan sarkastinen ääni. Nytpä sitä sitten on tullut kuultua kaikenmaailman SHAFT:in teosten (Zetsubou-sensei, Arakawa Under the Bridge) kautta. Ääni on kyllä aivan omiaan mustaan huumoriin ja sarkastisiin kommentteihin, vaikkei Hiroshi ilmeisesti paljoa osaa/kykene äänenpainoaan muuttelemaan. Tosin tämä Zetsubou-senseissä ollut kiljaisu on kyllä aika suoritus. Olihän Kamiya-sankin mukana myös Gundam 00:ssä, vaikka vihasinkin Tieriaa hahmona… Ja Durararan Izayan kännykänliiskaus nauruja ja wrum-wrummeja unohtamatta – ihania <3

Naispuolisista tulee ensimmäisenä mieleen Yukari Tamura. Higurashi no Naku Koro ni:n "Nipaa~" Rikana ja Mahou Shoujo Lyrical Nanohana varmaan kaikkein tunnetuin, mutta on tehnyt kaikenlaista muutakin. Clannadin Sunohara Mein roolin myötä muistaakseni lopullisesti tykästyin ääneen. Tamuran pikkusöpö ääni kun ei ole läheskään niin rasittava kuin Rie Kugimiya paikoitellen voi olla. Rie Kugmiyan äänikin on kyllä mukava – tykkään siitä noin yleisesti, mutta toisinaan se raastaa korviani.

Kana Hanazawan ääni on ollut viimekausina paljon esillä Angel Beatsin Kanadena, Durararan Sonoharana, Bakemonogatarin Nadeko Sengokuna. En oikein ymmärrä miksi ne roolit on näytelty sellaisella hönkivällä (en oikeastaan tiedä millä sanalla sitä voisi hyvin kuvata…) äänellä. Olen kyllä tykännyt Hanazawan roolisuorituksista kuten Bungaku Shoujon Touko taikka Kaicho wa Maid-saman Sakura, joiden kanssa äänen kanssa ei ole "käheilty". En oikein osaa päättää tykätäkkö vai eikö tykätä, mutta aina päädyn ääntä kuuntelemaan. Potemayon Potemayo-ääni on kuitenkin Hanazawan paras – honi, honiii~

Alkaa perustelut/ideat loppua, joten heitetään nyt vielä uguu-Yui Horie. Hänellä on ihan liikaa hyviä rooleja mainittavaksi, kuten Toradoran Minorin ja School Rumblen Eri Sawachika. erityisesti pitää mainita Kanamemon Harukan rooli – eräitä harvinaisia tapauksia kun Yui Horie näyttelee keuheaa perverssiä. Bakemonogatarissa ainakin kissamaiset äänet häneltä todettiin onnistuvan.

EDIT: Huh! Mainitsin Bakemonogatarin kolme kertaa… noh, onhan se hyvä anime…

Rege wrote:

Pitäisi kyllä alkaa oikeasti nukkumaan ja syömään. Siis nyt on loma ja minä nukun suunnilleen viisi tuntia vuorokaudessa. Olen yöllä kolmeen asti koneella animea katsomassa ja aamulla sitten herään viimeistään kahdeksan maissa.

En sitten ymmärrä, miten ihmisiltä voi mennä lomalla unirytmi sekaisin… Minun heräämisaika on aina puoli seitsemän ja kahdeksan välillä ja nukkumaanmeno aika ennen yhtätoista – ollut jo monen monta vuotta. Pidemmälle ei voi valvoa, koska huonot silmäni, plus vahvat silmälasit, plus pimeä, plus tietokoneen näyttö, painavat väkisin silmäni kiinni. Pidemmälle en myöskään voi nukkua, koska en ikinä ole osannut nukkua valoisassa – olkoon sitten vaikka kuinka meluisaa, mutta vähänkin aamun auringonvaloa niin johan herään.

Tykkään yli kaiken sellaisista anime-biiseistä, jonka on laulaneet sarjassa esiintyvät ääninäyttelijät. Siinä on se jokin oma hienoutensa, jota en tavallisten bändien biiseistä ole löytänyt…

Mihin seitsemästä kuolemansynnistä useimmin lankeat?

Kaikenlaisia yleisiä lausahduksia on painautunut päähäni. Yksittäisiä sanoja sitten sitäkin enemmän (lähinnä animeissa kuultuina on jäänyt kiertämään pääni sisälle). Sanajärjestys on ainoa kielioppiasia, jonka olen opiskellut. Lisää opiskelen aina, kun on innostusta itseopiskella asioita.

Hiragina-merkit osaan ja muutaman sattumanvaraisen kanjin. Katakanat olisi suunnitelmiassa painaa päähän tässä kesäloman aikana.

Blackbeard wrote:

Btw, kiinnostaa tuo Toy Story 3. Odotin floppia trailerin perusteella, mutta semipositiivista palautetta tuo tuntuu saaneen ja katsojaluvut olleet valtavia.

Itse olin penskana kova Toy Story -fanittaja, niin tottahan toki sarjan kolmas elokuva kiinnostaa. Elokuva idealtaan todennäköisesti tulee pettämään odotukseni (en ole halunnut yhtään lukea elokuvasta tietoja…), mutta eniten pelkään dubbauksen puolesta. En haluaisi, että nostalgia-tunnelmani murtuisi sitten elokuvissa, kun joutuisin päivittelemään: "miksi tuota hahmoa dubbaa tuo näyttelijä, eikä se vanha?"

mansikka94 wrote:

Olin jo melkein päättänyt, että en tule ostamaan sitä Nintendon uutta 3DSää, mutta on alkanut houkuttaa se aikas paljonkin. Alunperin piti vain näyttää Nintendolle nyrpeää naamaa siitä, että julkaisevat kokoajan uusia konsoleita, eikä vanhallakaan DSllä voi sitten peleta uusia pelejä ( & sama toisinpäin ) ja vastalauseena olla ostamatta, mutta damn kun menevät julkaisemaan sille uuden Mario Kartin ja uuden Animal Crossingin… Myöskin Kid Icarus ja Ocarina of Time houkuttavat, ja pahasti…

Itsellä oli nyrpeä naama tasan siihen asti, kunnes tuo Ocarina of Timen remake virallistettiin – tuo Kid Icarus tuli kyllä vähän puun takaa. Oletin, että puhuttu "Project Sora" olisi ollut jotain muuta… Ja itse pressi-tilaisuuden jälkeen hihkuin ilosta, kun lisää Professor Laytonia oli virallistettu. Itselleni kuitenkin uudet Kirby ja Donkey Kong Country olivat kiinnostavimmat julkistukstukset E3-messuilta kuin tämä 3DS tai Wiin Zelda.

Kiva muuten, että täältä löytyy muitakin Nintendo-pelaajia 😀