Forum Replies Created
-
Posts
-
Kysymys johon en osaa vieläkään vastata. Joskus aion ammattikoripalloilijaksi NBA:han Michael Jordanin ja Space Jamin innoittamana, mutta se haave on tavoittelemattomissa.
Palloilen vitsin siivillä löysäilyuran ja suomennoskriitikon välillä vaikka kummallakaan ei ole virallista paikkaa tulevaisuudessani. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Yksinkertaisesti selitettynä beybladet animessa ja mangassa saavat lisävoimia jos beybladessa on pedon sielu eli bittipeto (bitbeast). Ilman petoa, varsinkin aloittelijan tasolla laukaistuasi beybladen, se on omillaan, voittajan ratkaisee kummalla on parhaiten tuunattu bleidi ja kuinka kovaa on laukaissut/vetänyt "narusta". Toki taistelustradegia vaikuttaa paljon, kuin että vain hyökkäisit päätä pahkaa toista päin.
esim. näin omasta näkökulmastani Tyson on aika ala-arvoinen bleidaaja. Hyvän bittipedon, "bleidaajan sydämen", juokkueensa avustuksella/kaverien neuvojen avulla ja Pomon tuunattujen beybladejen ansioista hän on pärjännyt hyvin sarjassa. Harvoin käytti omaa päätään… Siksi oli sietämätöntä katsoa kun Kai häviää Tysonille, kun Kain ja Tysonin bleidaustaitojen välillä on huomattava ero.Pedon sielu tietenkin antaa jonkinlaisia etuja, varsinkin jos peto ja bleidaaja ovat "yhtä". Kolmannessa kaudessa päähenkilöiden beybladet matkivat joissakin jaksoissa omistajiensa liikeitä jolloin ottelut ovat entistäkin jännempiä. Beybladejen vahingot siirtyvät omistajiin ja erikoisiskut "isketään" bleidaajiin.
Selitänkö lisää? D:
Bido-ossan täällä ciao-su. Samalla nimimerkillä vaelsin ennen päivityksiä, mutta vain parilla topicilla. Hyvä kun päivitykset tehtiin, toivottavasti entinen meno ei tule toistumaan.
18 vuotta ja puoli risaa. 15.6 tulee 19 täyteen, olen jo nyt ihan seniilissä vaiheessa. Henkinen ikä tällä hetkellä 13, neljä vuotta enemmän kuin viimeisten 3 vuoden aikana. Edistystä~
Itse omistin muinoin 3 hyrrää. Yksi Rein ekan kauden beyblade, joka olikin ensimmäinen beybladeni, mutta myin sen kaverille joka piti hahmosta. Nykyisin on 2 Kain beybladea, toisen kauden hyrrä mikä meni rikki kun pikkusisarukset leikki sillä luvatta, MUTTA minä nerona 3 vuoden itkeskelyn jälkeen sitten älysin paikata/täyttää rikkimenneen kohdan sinitarralla! Toimii! D: Tosin muita kärki ei voi enää käyttää.
Toinen oli Kain kolmannen kauden beyblade, mutta se oli semmonen ihme radioaalto-blade johon tartti pattereita ja muuta skeidaa, halpis "vetonaru" hajosi ja jäi jumiin sen laukaisimen sisään ja piti tehdä Maxit (eli leikkasin sen kahvaosan irti) et sain ujutettua sen ulos.Ennen kuin sain omat hyrräni pelasin kaverin halpis-feikkifyrrällä "Draccospin" (sillä DP:llä oli outo tapa "räjähtää" aina kun laukaisin niin että osat lenteli minne sattui ja useaan kertaan myös voitin sillä tavalla. "Draccospin, Räjähdys!".. noin ikään *naurua*) Teillä on ollut onnea, koska täällä, Helsingissä, pääkaupugissa kukaan ei oikein innostunut siitä tai ainakaan mun ikäiset (olin nääs teitä vähän vanhempi kun beyblade ilmestyi, mun ikäiset ei oikein noteerannu näitä "mangajuttuja"). Nämä pari kaveriani onneks kyl niistä innostu joiden kaa sit pari kertaa kasattiin videot kehäksi pöydälle ja pelattiin. Tosin se meni niiltä ohi ennen kuin ehdin hankkia omat.
Mjaa. Silloin, kun tutustuin sarjaan, joka sijaitsee useiden vuosien päässä, ajattelin Naruton olevan parhaimpia sarjoja. Onhan se vieläkin hyvää viihdettä, vaikka fillerihelvetti on pahin maailmassa ja taisteluiden pitkittäminen on siitä pahimmasta päästä. Ääninäyttelijä-valinnat ovat olleet osuvia ja hyviä (ja enkkudubbi nyt ei mitään mainintaa saa, hrr), ja musiikit mukavia kuunnella, muutamaa alku- ja lopputunnaria lukuun ottamatta. Hahmokaarti on vähän liiankin laaja, ja jotkin taistelut on vedetty överiksi. Shippuuden on ollut tylsää seurattavaa (hahmo jahtaa toista joka jahtaa kolmatta joka jahtaa neljättä, huoh), ja juonen etenemisen ratkaisu tapattaa paljon hyviksiä, semmoisiakin jotka olisi ollut kannattavaa jättää henkiin SPOILER: esim. Jiraya, ei ollut kovin viisas ratkaisu Kishimotolta. Olisi myös vaihteeksi kiva nähdä Naruton "oikeasti" käyttävän päätään ja voittavan reilusti eikä kepulikonstein tai sattuman kaupalta. Naruton voitot ovat olleet aika samantyyppistä "epärealistista voittamista" kuin One Piecen Luffyn "voittamattomuus" joissakin taisteluissa. Kishimoto voisi muokata edes lähellä sarjan loppua Narutosta sen "huippuninja" tittelin arvoisen. Ihan hyvä sarja silti, tosin liian pitkä ja huonoja ominaisuuksia on liikaa että viitsisin ostaa Fantasiapeleistä tätä yli 44 pokkarin pituista sarjaa.
Itse myös osaan korttipelin säännöt ja Wind-tyypin aloituspakan ja muutamia täydennysläpysköjä. (Wind-pakalla pelaavat ovat jotenkin harvinaisia…) Pelipakkani on todella aloittelijan tasoa, joten en ole kummoinen vastus. Tosin en ole pahemmin päässyt ottelemaan, kaksi kaveriani, jotka peliin tutustutti eivät pahemmin enää pelaa ja heidän pakkansa ovat ylivoimaiset. Joskus pelaamme kolmin peliä, missä he mätkivät toisiaan ja minä teen pieniä surkeita liikkeitä sen verran mitä pystyn…
Lohikäärmeen Luola läks pois Fantsun vierestä ja muuttaa Kalasatamaan… Kuka sinne viitsii lähteä hortoilemaan…(?)Haastavaa vastata mikä olisi se uber-yks-vain-teh-parashahmo… Tuli mieleen onko tarkoitus vastata miksi lempihahmo on paras VAI että kuka mangahahmo on paras?
Suomennos oli aika järkky tapaus, mitä oli tullut odotettuakin yli 5 vuotta tulevaksi. Jutsujen käännökset ei toimi, sopisivat vain POkemonin iskuiksi ("jättiliekkipallo!"… no jee, onpahan hienon kuuloinen ninjaisku), -kun, -san, -sama päätteet olisi voinut jättää. Puhekieli ei sovi Naruton suuhun. Epämääräisissä tassuissa siellä täällä oli kyllä ihmettelemistä… Pokkarit eivät tahdo pysyä kunnolla kasassa. Fontit mitäänsanomattoman hirveät ja tylsät. TOP5 Huonoimmat käännöstapaukset listalla sijalla 3…
Itse sarja on ihan mukavaa sadepäivän viihdettä. Animen fillerikillerimeininki tappopuuduttavaa, vaikka ääninäyttelijävalinnat pitkälti toimineet ja musiikit hyviä, ei silti houkuttele hirveästi animea katsomaan. Hahmokirjo suht sopivat kokoinen ja sisältää hienoja yksilöitä (ja niitä "kaatohahmoja" joista "kaikki pitävät)… Ehkä isona miinuksena on tietty itsensä toistaminen, shippuuden on aika lässyä tavaraa, joka ei vain iske. Tyypit etsii ja jahtaa yhtä tyyppiä, joka jahtaa kolmatta, joka sitten taas on missä lie… Ei kiitos… Taisteluiden selkäranka on jotenkin valahtanut… Voin kyllä silti sanoa että vaikka onkin näitä massasarjoja niin voittaa perusnormisarjat. ^^ Lempihahmoa ei ole tällä hetkellä…
Valkoinenhai: itsekin olin muinoin hirveän paineen alla siellä kun eivät tykänneet kun laitoin pientä kritiikkiä joistain suomennoksista. Hienoa kuitenkin nähdä että jonkun muunkin mielestä Furuban suomennos oli aika karmaiseva ilmestys.
Kannet olivat järjettömän karmeat, ei niitä pysty katsomaan kaupassa… Eivät vain toimi, olisivat edes pysyneet samalla linjalla kuin enkunnokset ja jättäneet edes osan kannesta alkuperäiseksi…
Tooru, Kyoo, Sooma… Ei toimi, vaikka olisikin japanilaisittain sanottaessa ja kirjoittaessa niin. Sen verta pystyin katselemaan pokkaria kritiikkimielessä, että oli aikalailla tietynlaisia tyylivirheitä. Se tyhjä kupla oli amatöörimäinen moka. Ja taas oli lahjontameiningillä eka pokkari "tutustumishinnalla" laitettu, niin kuin Naruton kanssa. Vähän alkaa tuntua siltä että Sangatsu pelkää ostajien kaikkoavan kun on taso alkanut laskea sitäkin huonompaan suuntaan kuin mitä ne ovat jo olleet…Itse sarjasta. En pidä KyoxTohru asettelusta lainkaan. Ei vain iske. Tohru hahmona on aika ruma sienipää. Tuntuu kuin se olisi aineissa jatkuvasti. Anime oli aika sukka tapaus. Hahmokirjo sopivan kokoinen, (melkein) kaikkiin "ihastuu ja kiintyy" tietyllä tasolla. Viihdyttävä sarja, vaikka sisältääkin turhia kliseitä.
Sarja on mukavaa luettavaa "aivot narikkaan" meiningillä höystettynä. Yksi viihdyttävimpiä sarjoja mitä tiedän. Animen suuri ratkaiseva miinus on niin sanottu "fillerihelvetti". Hahmokirjo ehkä jokseenkin liian laaja ja päähenkilöt tuntuu voittamattomilta (varsinkin Luffy), mutta temmellysten keskellä se on melkein anteeksi annettua. Ehkä vähän turhan pitkäksi venynyt sarja… Voisivat viimein alkaa löytää sitä One Pieceä edes olemaan pikkuhiljaa lähellä ja hakkaamaan niitä oikeita "isoja kihoja" kumoon… Ja pari uutta tehokasta jäsentä voisi Luffy poimia matkalla mukaansa. Lempihahmo on Smoker.
Suomennos ei todellakaan ole siitä parhaimmasta päästä. Iskujen suomennokset karmeita ("Kanaviilokki", no jee), pirunmarjojen nimien ihme käännös-väännökset, alkupokkarien Lollonois "Lollaaja Lollo Rosso" Zolo oli kamala ilmestys unohtamatta Sogekingin hienoa suomiväännöstä "Ampunaamio" ja se laulukin… Ei näin. TOP 5 Huonoimmat käännöstapaukset listalla sijalla 2… Kannet sentään menettelee…
Toinen suomennettu sarja mitä on arvoista kerätä. Sanojen puuttuminen jostain kuplista ärsyttää ja saa aikaa tunteen "’tto nyt tosta kai jäi jokin tärkeä vihje pois". Kannet on tylsiä yksivärisyydellään ja "tiiliseinä" kuvioineen.
Dekkari-Salapoliisiaihe upposi kuin kivi veteen. Kaikki 50 ilmestynyttä osaa on… Alkaa pikkuhiljaa pännimään et salaisen organisaation suhteen juoni etenee aivan liian hitaasti. Jotain saisi tapahtua ainakin 3 pokkarin välein niin olisin happy. Tietyllä tavalla ei voi kuin ihailla sitä miten Gosholla riittää puhtia keksiä niin järkyttäviä määriä randomhahmoja ja kehitellä niin monimutkaisia rikoksia… Ovat ne kyllä aika usein olleet melkeinpä fantasia haihatteluja… Rikostapauksien tietynlainen kaavamaisuus ajoittain tuntuu aika pakkopullalta, mutta se on jotenkin annettu anteeksi, kun tapaukseen uppoaa kunnolla. Itse olen onnistunut selvittämään muutamia tapauksia, mutta jumahtanut siihen että joku tärkeä päättelyn varaan jäänyt juttu on puuttunut. Japanilaiseen kulttuuriin, kieleen yms yms sidonnaisia tapauksia en sitten kauheasti ole edes jaksanut yrittää…
Katselin vähän pokkarien 1 ja 50 eroavaisuuksia. Ykkösen piirrostyyli oli jotain aivan hirveetä, vaivaisi sama "pallokorvatauti" kuin One Pieceä ekoissa pokkareissa ja Beybladea. On se aika hurjasti kehittynyt…
Heiji kyllä hakkaa kaikki hahmot. :’D Pervo jätkä. Pahemmin en siitä Kazuhasta tyksi, Sonokossakin on jo tarpeeksi kestämistä. (Miksi ylipäänsä Shinichi meni valitsemaan Sonokon teatterinukekseen…?)
Suomennos meni kyllä "perushuonosuomennos" linjan yläpuolelle mutta ekassa pokkarissa tapahtui tietyllä tasolla aika vakava tyyli virhe Lightin kommentissa. Enkunnoksessa samassa kuplassa luki "if they don’t change their ways". Suht ylevää kieltä mitä Lightin kaltaisen ihmisen suusta voisi olettaa kuuluvan, mutta suomennoksessa sama kohta oli ratkaistu suurinpiirtein näin "jos he tekevät tiettyjä juttuja". Ei näin. Liika puhekielimäinen sanavalinta Lightin suusta kuuluvaksi (en ainakaan itse pysty kuvittelemaan Lightin sanomaan niin casualisti "juttuja"…) "jos he eivät muuta tapojansa" olisi ollut toimivampi ratkaisu ja edes se että se "juttuja" sana olisi vaihdettu "asioita"… Tarkoitus ei ole nipottaa mutta taisi kääntäjä unohtaa hahmon olemuksen kääntäessään. Ei, ettäkö Light olisi lempihahmoni…
Neko5 wrote:
Anime on hyvä, mutta mangassa on liikaa tekstiä. Tyhmää kun Death Notea aettiin suomentaa. Se menee aivan pilalle. Esim. "Minä olen L" on niin idioottia suomeksi.
Lempihahmot on: L ja Light
En pidä Mellosta liian hullu"Minä olen L" on vielä ihan toimivan kuuloinen ratkaisu verrattuna moniin muihin mihin olen törmännyt. Ei tuo ole edes paha. Sarja suomennettiin ihan suht toimivasti muutamia tyylikömmähdyksiä ja surkeita fonttivalintoja lukuunottamatta… Pysyn kuitenkin enkunnoksen rinnalla.
Sarja itsenään on sitä parempaan luokkaan kuuluvaa, vaikka kuten mimeko jo mainitsi, se ylimalkainen "ylemmyysmeininki" menee ajoittain aika ylihilseen. Hahmot mielenkiintoisia ja toisistaan tunnistettavia, piirrostyyli miellyttävää ja aihe ei ole ainakaan pilalle käytetty. Tarinan kuljetus on mukaansa tempaavaa ja hyvin etenevää vaikka muutamaan otteeseen on tullut pari kyllästymisen huokausta, että tapahtuisipa jotain poikkeavaa.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
