Forum Replies Created
-
Posts
-
Ehkä siinäkin mielessä tämä Manga vai Marvel -vertailu on vähän ’epäoikeudenmukainen’, koska Marvel on vain yksi kustantaja kun taas manga käsittää kokonaisen skaalan (japanilaista) sarjakuvaa sisälleen, joten siihen sisältyy melkoisen monia eri kategorioita. Sen sijaan Marvelin sarjakuvissa on jollain tasolla jotain yhteistä kaikissa.
Mangalla on tässä etulyöntiasema ainakin siinä, että se ei ole jämähtänyt yhteen tiettyyn tyyliin (vaikka toisaalta tuntuu, että ihmisillä jotka eivät mangaan ole tutustuneet, on aina tietynlaiset stereotypiat ja he luulevat kaiken mangan olevan samanlaista). Marvelin sarjakuvissa taas on ongelmana mun mielestä se, että piirrokset ovat usein hieman persoonattomia ja hirmu raskaita lukea yltiörealistisuuden takia. Tai no okei, ei niiden supersankareiden muskelit ehkä ole maailman realistisimpia, mutta ehkä ymmärsitte pointin 🙄 Ja toisaalta, uusimmat Spiderman-lehdet tuntuvat ainakin joidenkin piirtäjien osalta vivahtavan jo erilaisempaan tyyliin, mutta muutos on hidasta ja jotenkin kuvittelin että tässä nyt lähinnä puhutaan klassikoista.
EDIT/ Tuli muuten mieleen, enkä löytänyt tähän netistä nopeasti vastausta: kenen kustantama Sin City on? Ei ainakaan Marvelin ilmeisesti, mutta onko se sitten DC Comicsin/Vertigon?
Ehdottomasti ovat tarpeelliset. Ne antavat vähän suuntaa, mitä sarjalta odottaa ja varoittavat herkkänahkaisia.
Toisaalta taas, ainakin itsessä heräsi nuorempana aina oikein erityinen kiinnostus, jos joku asia oli korkeasti oman ikäni yläpuolelle rajoitettua. Uskon, että tämänlaisia nuoria on muitakin, mutta tietenkin se on omalla vastuulla, jos ikäraja on jo varoittanut..
Mun mielestä erityisesti seksuaalisesti virittyneet sarjat on tosi tarpeellista ikärajoittaa; ihmisen seksuaalisuus on kuitenkin asia, joka on tosi herkkä, puhumattakaan siitä jos kyseessä on kehitysvaiheessa oleva lapsi tai nuori.Itselläni vähän samantyylisiä kokemuksia mitä aiemmin jo tässä sanottu, eli itsekin tykkäsin alussa ja keräsin (loppuvaiheessa tosin en enää niin innokkaasti) kolmeenkymppiin saakka, mut sit aattelin pitää taukoa (pakko aina lopettaa tasanumeroon (; vaikka harvoin sarjojen keräämistä lopetan). Jotenkin juoni ei vaan enää edennyt, ja alkoi jossain määrin ärsyttää myös se, että tekstiä oli liian vähän. Yhden pokkarin luki aivan liian nopeasti :ugeek:
Kai se on sitten niin, että ne todellakin ovat ne "vahvat henkilöhahmot", jotka pitävät otteessaan..
Sun Summer wrote:
PS. Aika karmaisevalta näyttää nämä Fruits Basketin hempeily väriset pokkarit lähes aikuisen miehen makuuhuoneessa…. Mutta silti pidän kansista enemmän, kuin jenkki version! Ja tässä huomasin, kun lueskelin tätä topiccia, niin jotkut ovat sitä mieltä, että Fruits Basket on liian pieni kooltaan. Minä olen sitä mieltä, että se on juuri sopiva!
Olen samaa mieltä, kannet ovat liian äitelän imelät.. Silmäni olivat ainakin lautasen kokoiset kun piti ostaa se ensimmäinen osa kirjakaupasta 😉
KYyyyllä, itse olen soittanut ekalta luokalta saakka viulua. On se kyllä välillä ollut työn ja tuskan takana, huh huh, mutta edelleen se käsissäni vikisee.
Viulun lisäksi hakkaan pianoa (kyllä, todellakin hakkaan koska soittaakaan en osaa, kun olen vain itse harjoitellut sen jälkeen, kun opin nuotit). On kivaa, että pystyy säestämään omaa laulamista, edes tökerösti.
Kitaraa tahtoisin hirmusesti oppia soittamaan, mutta en saa aikaiseksi harjoitella. Saksofoni olisi myös unelmissa, mutta saa nähä. Josko eläkkeellä 🙄
Katsoisin, jos Kuopiossa olisi Akateemista 🙁 Kaikkialta, mistä normaalisti saa nopeasti ja ajallaan uutuusmangaa, oon jo katsonut. huoooookaus
Devilman wrote:
Uusimman eli 17. luvun luin heti ensi töiksi aamulla. Edelleen aivan mahtavaa luettavaa ja toivottavasti sellaisena pysyykin. Tai no, turha kai murehtia, kyllähän se tiedetään, että Ohba/Obata-duo osaa.
On se Niizuma epeli. Kappaleen lukeneet tietävät, mistä puhun.
!SPOIL! (mielestäni tässä ketjussa muuten saa keskustella juonenkäänteistä sitä mukaa, kun chaptereita ilmestyy?)
AARH, mua ärsyttää, että ne pojat yrittää tehä mainstreamia! 🙄Devilman wrote:
Onhan mangan tekemisestä ennenkin mangaa väännetty, mutta on Bakuman sentään Jumpin sarjojen joukossa ennennäkemätöntä ja originellia, niin kuin oli DN:kin. Katsotaan, miten mielenkiintoiseksi tämä meneekään.
Minä mietin myös etukäteen, että voiko noin ’epäomaperäisestä’ aiheesta tulla omaperäistä mangaa, mutta tähän mennessä olen ollut tyytyväinen : D Manga siitä, miten mangaa tehdään (tai ylipäätään sarjakuva siitä, miten sarjakuvaa tehdään) on jotenkin omalla tavallaan niin kulunut. Mutta toisaalta Bakumanissa mun mielestä tuoksuu sellainen pirteä tuoreus, joka luultavasti kumpuaa henkilöhahmoista^^
Devilman wrote:
pikku-oRkki wrote:
näin makaaberia sarjaa ei ainakaan tällä haavaa suomeksi julkaistuista löydy.
Hellsing? GUNNM?
Joo, toi oli mun kömmähdys 😳 Noi tuli mieleen myöhemmin, kun olin ketjun jo aloittanut; en ole nimittäin tutustunut kovinkaan tarkkaan kyseisiin sarjoihin.
mimeko wrote:
Sarjahan on varsin verinen, ja siksi on tavallaan sääli että se tuli suomeksi: suomessa ei valvota millään tavalla kuka näitä sarjoja ostaa, tuossa yksi päiväkin näin kun alle kymmenvuotias osti Hellsingiä… se on vain väärin, kyllä ne DB:n "pornosta" sisällöstä vauhkoavat kukkahattu tädit voisivat vaihteeksi keskittyä vaikka tällaiseen oikeaan asiaan koskien mangojen sisältöä ja niitä lukevia lapsia!
Puhut asiaa. Itse tosin olen iloinen, että suomennos toteutui, koska en tiedä, milloin muuten olisin sarjaan törmännyt/sitä noteerannut. Kääntöpuolena tässä on tosin juuri se, että ties kuinka nuoret voivat ostaa sarjoja, joihin heidän ei vielä muutamaan vuoteen tarvitsisi tutustua ollenkaan.
Välillä tuntuu, että ikärajat ovat pelkkää liioittelua ja turhaa vauhkoilua, mutta nyt ’vanhempana’ (hurjat 17v, haha ;D noh, kaikki on suhteellista) sitä tajuaa, että ne on ihan oikeasti joissain tapauksissa tarpeelliset suojelemaan lapsen/nuoren psyykettä ja kehitystä. Marketin kassatädit eivät vain taida olla vielä heränneet siihen tietoisuuteen, että heillä on myynnissä aikuisviihdelehtien lisäksi jotain muutakin ikärajallista – ja syystä.Omalla tavallaan vähän säälinkin Ohbaa+Obamaa, koska miettikää nyt, mitkä paineet sellaisen yllätyskulttiklassikon jälkeen kuin DN! Ei ole varmasti helppoa aloittaa uutta mangasarjaa samalla tiimillä, varsinkaan, kun senkin tietysti pitäisi saavuttaa edes edellisen täysosuman kaltainen suosio..
Itsellänikin oli Bakumanin alkaessa vähän liian suuret odotukset: mietin, että no joko tapahtuu jotain jännää, jokojokojoko, ja sitten mitään ei tuntunut tulevan. Mutta viikko viikon jälkeen aina uuden luvun luettuani huomasin pikku hiljaa, että päähenkilöistä oli jo ikäänkuin tullut kavereita mulle 😀 Tai siis, ne on molemmat jotenkin niin symppiksia, ja Bakuman on paikoitellen ihan todella hauskaa luettavaa.
Olisi hyvä, jos osaisi suhtautua ennakkoluulottomasti JA ilman ennakko-odotuksia, mutta se on vaikeaa, kun DN pyörii koko ajan mielessä, kun yhdistää nimet Obama ja Ohba. Mutta DN:n varjosta huolimatta Bakuman on valloittanut minut – ja ainakin tähän mennessä olen aina perjantaisin odottanut uutta lukua ilmestyväksi : D Katsotaan, miten pitkälle tätä kestää.
mimeko wrote:
Tuosta uusimmasta: Oikeastaan en pidä Tällä hetkellä menossa olevasta arcista (?^^;) paljoakaan. Eines Lobby juttu ja CP9 eivät minuun iskeneet niin paljoa… mutta vinkkinä teille, niin mielestäni OP:n taso nousee jälleen huomattavasti kun CP9 mätöt ovat takana.
NOUSEEKO? Hyvä. Siis, itse olen kyllä ihan pitänyt tällä hetkellä menossa olevasta seikkailusta(vai mikskä sitä nyt kutsuisikaan.. 🙄
En muista, monesko sarja, mihin tutustuin, Emma oli.. mutta aika ensimmäisten joukossa se muistaakseni oli joka tapauksessa.
Muhun siinä iski eniten se jotenkin hirmu kaunis ja rauhallinen piirrostyyli (: Tykkäsin Morin tavasta piirtää ihmiset, ne muodot oli jotenkin sellaset pyöreät ja miellyttävät. Ja henkilöt sai empatiat puolelleen, mikä onkin tärkeintä siinä, että sarja imaisee mukaansa.
Tykkään myös Emmassa siitä, että siinä oikeesti pitää katsoa tarkkaan kuvat, että tajuaa mitä tapahtuu ja miten kukakin liikkuu. En jaksa välillä joissakin shoujosöpöilyissä niitä ärsyttäviä sivuhuomautuksia ja muita; Mori on tosi taitava, kun se pystyy viemään sarjakuvaa eteenpäin ilman niitä, ihan vaan piirtämällä.
Odotellessa, että Sangatsu julkaisee myös jatko-osat… 🙄
Hihihi, muistan vieläkin miten tässä vuosien varrella on monesti tullut lueskeltua Conania tosi myöhään keittiössä silleen, että kun oon lopettanut on ollu jo tosi pimeetä. Sit kun on kävellyt yläkertaan ja missään ei oo valoja niin on oikeesti pelottanut, kiitos Conanin ;DD Siinä kun on välillä ihan todella pimeitä tyyppejä ne murhaajat (;
Ja totta, että tapaukset välillä toistaa itseään, ja tuntuu ettei koskaan päästä kunnolla eteenpäin sen mustiinpukeutuvienorganisaation kanssa, mutta silti se aina kirjakaupasta joka kuukausi mukaan tarttuu 😆
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
