Forum Replies Created
-
Posts
-
Efsumi wrote:
valkoinenhai: osallistun inuyasha mangan/animen kikyona^^entäs sinä?
Gaara no jutsu wrote:
hei,hai! mäkin olin tulossa!!!säkinkö olit aloittelija sarjassa? kivaa!! sain just tänään puvun done!
Juu, aloittelija-sarjassa olen kyllä. Sattuu olemaan eka kisa, niin pelaan varman päälle. Ja tosiaan olen Elfen Liedin Lucy/Nyuu. Toivottavasti saan toteuttaa suunnitelmani itse esityksessä 8DD
Ja eiköhän tämä hyvin suju. Pitää vain itse lavalla olla äärimmäisen rauhallinen, sillä tekemäni vektorit tuppaamaan olemaan sanalla sanoen hankalat, jos teen vähänkin jotain kävelyä ihmeellisempää.
Onko muuten tarkempia tietoja millainen tuo lava/catwalk tulee olemaan? Itseäni mietityttää, että joutuuko näyttämään selkänsä yleisölle jostain kuvakulmasta tullessaan lavalle.Hyviä ovat nuo kaikki yllämainitut, mutta miten en nähnyt näitä klassikoita ollenkaan!
Anime: Neon Genesis Evangelion
Kipale: Zankoku na Tenshi no Thesis
Eli siis aivan mainio ysärikipale, joka toimii kaikessa humoristisuudessaan ja erikoisuudessaan! Biisi paitsi luo nostalgista ysäri-tunnelmaa, myös tavallaan sopii NGE:n kieroutuneeseen meininkiin. Ihme biisi, ihme anime. Lisäksi tykkään ihan Openingin kuvaputkesta; on se vaan siistiä katsoa murto-osassa välähteleviä kuvia, joista ei saa mitään selvää, ellei katso hidastettuna. Mind-rapea jo alkutunnarissa <33Anime: Sailor Moon
Kipale: Moonlight Densetsu
Tarvitseeko edes perustella? Tämä valloittava kipale on vain niin syntisen koukuttava ja suloinen, ettei siitä pääse yli eikä ympäri! Ja taas nostalgiaa! \o/Sitten pari suosikkiani nyt muutenkin…
Elfen Liedin Opening Lilium koskettaa heti ensikuuntelemalla. Kuvat ovat taiteellisia ja kauniita (ihmekös tuo, kun on otettu erään taiteilijan maalauksista inspistä), mukana on synkkää ja mystistä tunnelmaa. Ei voi muuta kuin ihailla.
Vastakohdaksi voisi sanoa reipasta Full Metal Panicin OVA:n, Fumoffun alkutunnaria Sore ga Ai Deshou. Kaunista krafiikkaa, nättejä tyttöjä, iloista ja hyväntuulista musiikkia ja tunnelmaa, joka saa hymyn huulille.
Huono ei ole myöskään Serial Experimentsin Lainin Opening Duvet. Kerrankin japanilainen osaa lausua englantia ymmärrettävästi! Lisäksi kipale on kaunis, herkkä ja saavuttaa Lainin pohjimmaisen olemuksen. Sanatkin ovat hienot :33Nyt en jaksa luetella Endingeitä sen kummemmin, mutta NANAssa on kauniit Endingit.
Lisää hyviä animekipaleita toki on, mutta jätetäänpä nyt muillekin jotain ;–))Voisipa hyvinkin olla, että voisi yhdeksi päiväksi tulla Tsukiconissa käväisemään. Saa nyt vielä nähdä, kun on vielä seura ihan auki ja aikaakin on tuohon coniin vaikka muille jakaa. Mutta kun lähellä on, niin miksipä sitä jättämään väliin!
Varmaankin tulisin paikalle jälleen Eevee-kigurumissa. Ilmatkin ovat silloin jo viilenneet, niin ihan kiva kun on jotain lämmintä päällä. Jos saan toisaalta kyhättyä jotain siistimpää (esim. Appleseed Ex Machinan Deunanin taisteluasun), niin voisihan siinäkin ilmestyä. Taikka Full Metal Panicin Kaname Chidorina. Kuka tietää, cossi on vielä auki.Ensimmäinen cosplayvuoteni on kyllä melkoisen tuskaista katseltavaa nyt myöhemmin, enkä varmasti ole ainut!
Ihka ensimmäinen cosplayni oli vuonna 2007 Ropeconissa, missä olin NGE:stä tuttu Hikari Horaki.
Ei siis mitään kovin erikoista tai silmiinpistävää, mutta onnistuinpa feilaamaan tietty näinkin helpon hahmon X’DD
Ensinnäkin hiukseni olivat sanalla sanoen kököt, enkä ollut tajunnut suoristaa niitä. Koulupuku oli tehty trikoosta (hemmetin räsyttävää ommeltavaa, mikä näkyi lopputuloksessa) ja näytin aivan makkaralta.
Onneksi tie on ylöspäin, nyt cossini miellyttävät enemmän omaakin silmääni ;—)Miten olisi Excel Sagan Excel? Taikka Airin Mizu?
Taikka Winry Rockbell tai Riza Hawkeye Full Metal Alchemistista?Minulla ei ole ongelmia hahmon löytämisen suhteen (itse asiassa niitä on minulla jo ihan liikaa), joten seuraava voi laittaa tietonsa ylös :3
Efsumi wrote:
juu minä osallistun siihen pukukilpailuun aloittelijana 🙂 ja kyllä minua jännittää pikkuisen^^"
Nice, ketäs cossaat? Niin ja tietty onnea sinullekin kisaan. Mukavaa että on muitakin, jotka jännittävät ;-D
Neko- wrote:
Valkoinenhai wrote:
Onkos ketään, joka olisi cosplay-yksilökisaan tulemassa?
Itse kun juuri ilmottauduin, niin olis hauska tietää onko mukana muitakin ensikertalaisia, niin ei niin kovasti jännittäisi. Toivottakaa onnea! ^___^Heyyeeyy, kisaan tulos oon yksilönä ;D (outo lause!) Tosin oon kokeneet- sarjassa, mutta varmasti sinne muitakin ensikertalaisia eksyy (:
?
Totta, tuskinpa siellä yksin olen, kun ilmottautuminenkin meni niin nopeasti umpeen! Ketäs sinä sitten aiot cossata kokeneitten sarjassa? Ja muuten, onko totta (kuten tuolla säännöissä lukee), että tällä kertaa cosplay-kisassa juontajat eivät kysy kysymyksiä kilpailijoilta? Itse nimittäin pääsisin vähällä, kun aina rupeaa jäätämään improvisaatio-tilanteissa :’DD
Kirppu11 wrote:
Animeconiin tulossa olen, eka coni nimittäin. (en ole joko uskaltanut tulla, tai en ole päässyt muulloin…) Jos joku kokeneempi conikävijä voisi vastata näihin olisin todella iloineeennn ~
Eli siis, kun siellä on niitä myyntipöytiä, niin onko kaikki myyjät joka päivä, vai eri päivinä..?? Tarkoitan nyt lähinnä näitä Urumi, Ippai yms. Jos ne aukeavat perjantaina, lisätäänkö la-su sinne sitten tavaraa, vai onko siellä joka päivä samat tavarat, ja jos ne loppuvat, niin sitten loppuvat..?? Onko myyntipöydillä yleensäkkin kallista tai jotain.. Toivottavasti joku edes tajuaa mitä tarkotin… Ajattelin vain, että olisi kiva tietää mikä päivä olisi paras mennä myyntipöydille roikkumaa, vai eikö sillä sitten olekaan mitään väliä…Luonnollisesti myyntipöydissä on hieman kalliimpaa kuin itse kaupassa, että myyjät saisivat jotain voittoa. Minun käsitykseni mukaan tavaraa on myyjillä jonkin verran varastossa mukana, muttei kuitenkaan loputtomia määriä. Eli jos tekee löydön, kannattaa se äkkiä ostaa pois, sillä lisää ei välttämättä ole tulossa ollenkaan.
Olen kirjoitellut tarinoita niin pitkään kun vain jaksan muistaa. Se on ollut minulle jo pitkään tapa kertoa jotain itsestäni, jakaa ajatuksiani ja maailmankuvaani muiden kesken, sekä saada niitä kehuja ja kannustuksia joista en koskaan saa tarpeeksi.
Olen antanut opettajilleni tarinoitani luottevaksi hyvällä menestyksellä. Kymppi on komeillut jo pitkään todistuksessa äidinkielestä. Perheenjäsenille ja kavereillekin on paperinivaskaa annettu, puhumattakaan nettikavereille. Monet kehuvat verbaalista/kielellistä älykkyyttäni sekä kirjoitetussa tekstissä, että ihan arkisessa puheessa.Minulla on laatikko täynnä käsin ja koneella kirjoitettuja tarinoita, joita löytyy varmaan toistakymmentä, kaikki kirjoitettu ala-asteella. Pari yli 60 sivuista stooriakin löytyy. Ylpein olen tällä hetkellä sarjakuvaani pohjautuvasta kirjoituksesta. Tällä hetkellä valmistuu koneella pitempää tarinaa, joka on jotain sci-fin, fantasian ja piece off lifen väliltä.
Rakastan kirjoittaa hahmoista, heidän välisistä suhteistaan ja mielen sisäisestä avaruudesta. Mikään ei kirjoittamisessa voita dialogin kirjoittamista (paitsi tietenkin se riemu, kun voi valmista työtä katsellessa todeta, että kylä, tämän tein minä). Jos pitäisi johonkin genreen kirjoituksiani luokitella, niin taitavat olla aika lailla draamaa, toimintaa, mielen sisäistä avaruutta ja mystiikkaa.
En painota kovin paljoa juoneen, enemmän tosiaan hahmojen realistisuuteen ja tavoiteltavuuteen. Mitä inhimillisempi, herkempi ja moniuloitteisempi hahmo on, sitä enemmän nautin kirjoittamisesta.
Verta, hikeä ja kyyneliä, mutta rakastan kirjoittamista yli kaiken. Se on ihana harrastus!Yksittäisiä sanoja, fraaseja ja numeroita osaan kyllä. Tavumerkkeihin ja kanjeihin en ole vielä jaksanut perehtyä, opettelen sitten, jos saan napattua lukiosta pari japanin kurssia.
Konkreettisesti en ole koskaan japania puhunut, varmaan nauraisivat jos yrittäisin itsestäni kertoa.
Uskon kuitenkin jotenkuten pärjääväni ainakin turistialueella ihan ostoksia tehdessä tai ruokaa tilatessa, jos nyt sitä kielitaidoksi voisi sanoa.
Mutta opettelu jatkuu, toivottavasti joku päivä vielä osaan puhua ja ymmärtää japania.Itse olen tykästynyt moniin pokkareiden kansiin, mutta sanotaan nyt vaikka top vitonen (sekalaisessa järjestyksessä, sillä parasta on niiiin vaikeaa päättää):
Neon Genesis Evangelionin kannet. Yksinkertaisesti rakastan niiden synkkyyttä uhkuvaa hiljaista voimaa. Kuvassa on vain yksi suosikeistani, ainakin kaikki Yoshiyuki Sadamoton piirrokset ovat tosi kauniita.
Nanan kannet. Erittäin kauniita ja taiteellisia, katse jää vaeltamaan niissä pitkään. Pidän erikoisista kuvakulmista, kauniista värisävyistä sekä hahmojen huolettomasta elämästä niissä.
Arina Tanemuran sarjojen kannet. Eteenkin Time Stranger Kyokon vol. kolmosen kansi on tosi kivaa katseltavaa. Niin paljon kauniita hahmoja ja yksityiskohtia. Kuva on aika pikkuinen, mutta zoomatkaa toki.
Chobits vol. 6 kannet. Syötävänsuloinen hahmo, ihana vaaleanpunainen tausta, super suloiset yksityiskohdat… Need I say more?
Fruits Basketin jenkkiversiot ovat yksinkertaisuudessaan myös mieleeni.
Tämä tässä, ehkä myöhemmin lisää.Itselleni ei ole mitään hirveän noloa käynyt, mutta otetaanpa esille tämä tapaus kuudennelta luokalta.
Olin siis värjännyt tyyliin ensimmäistä tai toista kertaa hiuksia. Äiti oli värjännyt sellaisen leveän raidan toiselle puolelle hiuksia. Luonnollisesti olin siitä hirmuisen ylpeä ja koko ajan piti hiuksia sukia ja tarkistella, että onko nyt se raita kivasti esillä.
Koulupäivän päätyttyä kaverini lähti hakemaan pyöräänsä telineestä, kun taas itse halusin jälleen sukia hiuksiani. Menin parkkipaikalle ja menin lähimmän auton luo, ja peilasin itseäni sen lasista.
Siinähän minä suin aikani niitä hiuksia, kunnes tajusin, että auton sisällä istui mies, ja katsoi minua melkoisen huvittuneena! Lähdin kiireesti ja häpeillen pois.Myöhemmin kävi ilmi, että mies autossa oli ET-opettajani aviomies. Opettaja muistutti minua tapauksesta tunnilla kaikkien kuullen vielä kaiken kukkuraksi.
Että näin X’DTästä puhuttiin prometheus-leirilläkin ja ilmoitin siinä kaikille kovaan ääneen, että menisin kauas tulevaisuuteen katsomaan millaista siellä olisi. Hieman erikoista, sillä kukaan muu ei sanonut haluavansa mennä tulevaisuuteen.
Itseäni kiinnostaisi mielettömästi minkälaisia keksintöjä olisi keksitty esimerkiksi vuonna 2100. Olisiko olemassa laitetta, joka voisi luoda ihan mitä tahansa, kun siihen vain arvot syötettäisiin? Olisivatko ihmiset kuin robotteja ja robotit kuin ihmisiä? Olisiko kliseisiä lentäviä autoja, mielettömän suuria rakennuksia valomainoksineen, retroasuja ja avaruuslennot siviileille arkipäivää?
Pelkkä ajatteleminen saa mielikuvituksen kiihoittumaan 😎Mutta no, jos nyt pitäisi lähitulevaisuuteen sukeltaa, niin menisin mielelläni kesän Animeconiin!
Tämäpä on hauska topiikki! Laitanpas sitten omani tähän, kun edellisen suhteen oltiin jo luovutettu. Tämä on minun suosikki kirjasarjastani, mutta nyt kun ei ole kirjaa käsillä, niin vedän vain lyhyesti tähän sarjan viimeiset kaksi repliikkiä (jotka nekin tietysti väärin):
"Mikä meidän pitää rakentaa?"
"Taivaan tasavalta", vastasi Lyra.Helppo on, ehkäpä seuraavalla kerralla jokin haastavampi, kun on kirjakin käsillä :3
Minä sanon, että hanki nuo DVDt itsellesi.
Videokaappaus ja lataaminen netistä on käytännössä laitonta, itse ostamien levyjen lataaminen tietokoneeseen taas ei ole. Lisäksi Narutoa ja FMA:ta saa ihan kivasti nyt tuolta Anttilan hyllyiltä, että kannattaa käydä ne ostamassa, kun ei oikeasti maksa paljoa vaivaa.Toisekseen pitää mainita pari sanaa Movie Makerista. Se on ihan kiva editointiohjelma pienissä videoissa ja eteenkin alotteiljoille, mutta pitemmän päälle ohjelma alkaa käydä oikeasti hermoille. Nyt yhdeksän AMVn ja kahdeksen Slideshown sekä ainakin viiden itsetehdyn elokuvan perustella voin sanoa, että videon pätkiminen on epätarkkaa, lataaminen koneeseen tuskallisen ja ohjelman kaatuminen, sekä sen pikkutarkkuus raivostuttavaa.
Suosittelen ostamaan pitemmän päälle jonkin ohjelman, jos oikein innostuu AMV:en tekemisestä.Juu tähän iän eiheuttamiin ennakkoluuloihin kyllä törmää todella helposti, jos yhtään pyörii foorumeilla ja tutustuu ihmisiin, jotka ovat olleet hieman pitempään japanilaisessa hengessä mukana.
Täytyy myöntää, että osittain lukeuduin näihin elitisteihin, jotka katsovat surku-huvittuneina näitä alle kolmetoista vuotiaita otakuja, jotka kertovat olevansa niin syvällisesti kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista, vaikka tosiasiassa lukevat vain sitä yhtä/kahta sarjaa ja pukeutuvat suloisiin lolita-asusteisiin.
On vaikea sanoa, mistä tämä kaikki on lähtenyt liikkeelle. Voidaan ruveta miettimään sitä, miksi jo täysi-ikäiset anime-elitistit ovat niin vihamielisia uuden sukupolven otakuja kohtaan. Ehkäpä he pitävät sitä jonkinlaisena vallankaappauksena? Tai että he ajattelevat siten, ettei monta rivi mangapokkareita ja yli-ampuva ihQuttaminen kuulu japani-harrastukseen. Se on heidän oma, ahdasmielinen mielipiteensä. Valta ja arvovalta halutaan säilyttää.
Osasyynä on myös sellainen huvittava lapsenmielisyys ja materia. Tosiaan, kertooko se mangan tai animen määrä otakumaisuuttaan? Entä onko se niin tärkeää olla otaku? Onko tärkeää olla kaikkitietävä elitisti?
Tosiasia on, että anime/manga/cosplay/musiikki on kaiken ikäisten ihmisten harrastus. Kritiikkiä heitetään toki ikäryhmästä toiseen ja se on jätettävä omaan arvoonsa. Kyllä ne elitstitkin vielä rauhoituu. 😎
Itselläni on aikalailla samoja asioita kuin yllä mainittiin.
Tavallisimpia asioita ovat varmaan juuri tuo kovaan ääneen yksin puhelu (myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja japaniksi), kovaan ääneen laulaminen sellaisia kappaleita, joihin ääneni ei ikinä riittäisi, jonkin elokuvan tai animen ääninäytteleminen sekä hyräily.
Piste iin päälle on vielä itsensä villiinnyttäminen hölmöillä ajatuksilla ja fantasioilla, joille sitten nauraa myöhemmin ääneen.
Jääköön muut teot vielä pimeän peittoon, järkyttyisitte raukat :’DD
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
